Suomalaiset kotitaloudet hakevat aiempaa vähemmän kulutusluottoja, kertoo Suomen Pankki.
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 miljardia euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 prosenttia. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta.
Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta (3,6 miljardia euroa) supistui −1,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes kuuden prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 prosenttia oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 prosenttia pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa.
Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa.
Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluotoista ainoastaan ajoneuvolainojen kanta kasvoi (7,5 prosenttia) vuodentakaiseen verrattuna toukokuussa 2025. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut vuodentakaisesta. Toukokuun lopussa pankkien myöntämien ajoneuvolainojen kanta oli 4,8 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan muiden rahoituslaitosten myöntämät ajoneuvolainat, kotitalouksien ajoneuvolainakanta oli yhteensä 9,6 miljardia euroa. Ajoneuvolainat kattavat kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta yli kolmasosan.
Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa 28,0 miljardia euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli 0,3 prosenttia. Kulutusluotoista noin puolet (13,8 miljardia euroa) oli vakuudettomia kulutusluottoja (pois lukien ajoneuvolainat). Kulutusluottoja myöntävistä toimijoista osuuttaan (18 prosenttia) kokonaiskulutusluottokannasta ovat viime aikoina kasvattaneet eniten rajan yli lainaavat luottolaitokset ja muut rahoituslaitokset.
Kokonaiskulutusluottokanta ei sisällä perintäyhtiöiden taseissa olevia kulutusluottoja. Joidenkin kulutusluottoja myöntävien toimijoiden liiketoimintamallin tarkastelu osoittaa, että ongelmaluottoja syntyy paljon ja niitä myydään pois taseesta esimerkiksi perintäyhtiöille. Hoitamattomien lainojen myynti osaltaan hidastaa lainakannan kasvua. Positiivisesta luottotietorekisteristä tehtyjen laskelmien mukaan perintäyhtiöillä oli taseessa maaliskuun 2025 lopussa yli 1,7 miljardin euron edestä kuluttajaluottoja, joista arvion mukaan merkittävä osuus on kulutusluottoja.
Asuntolainoja nostettiin aiempaa enemmän
Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,3 miljardia euron edestä, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski huhtikuusta ja oli 2,77 prosenttia toukokuussa.
Asuntolainakanta oli toukokuun 2025 lopussa 105,5 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,3 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 miljardia euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli toukokuun lopussa kulutusluottoja 17,6 miljardia euroa ja muita lainoja 17,6 miljardia euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja toukokuussa 2,4 miljardin euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 516 miljoonaa euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski huhtikuusta ja oli toukokuussa 3,68 prosenttia. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli toukokuun lopussa 107,7 miljardia euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,5 miljardia euroa.
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli toukokuun 2025 lopussa 113,8 miljardia euroa ja talletusten keskikorko 0,93 prosenttia. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 69,6 miljardia euroa ja määräaikaistalletuksia 15,1 miljardia euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat toukokuussa 1,3 miljardin euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli toukokuussa 2,25 prosenttia.
LUE MYÖS:
Oletko velkaantunut? Älä tee tätä kallista virhettä
