Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -9,5, kun se oli tammikuussa -9,1 ja joulukuussa -13,3. Vuotta aiemmin helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -11,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,4.
Helmikuussa talousluottamus oli selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -3,6). Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa (-14,2). Väestöryhmistä työntekijät olivat helmikuussa optimistisimpia (-5,0). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-15,6).
Enemmistö katsoo Suomen taloustilanteen olevan viime vuotista heikompi
Helmikuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta heikkeni hieman tammikuuhun verrattuna. Odotukset omasta ja myös Suomen yleisestä taloudesta vuoden kuluttua pysyivät kuukaudessa täysin ennallaan, mutta paranivat jonkin verran vuodentakaiseen nähden.
Nykytilan arvio kuluttajan omasta taloudesta oli helmikuussa hyvin heikko, kun taas odotus siitä säilyi melko valoisana. Odotus Suomen taloudesta taas oli pessimistinen.
Kuluttajista 30 prosenttia arvioi helmikuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 23 prosenttia piti omaa talouttaan kyselyhetkellä edellisvuotista vahvempana.
Kuluttajista 68 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain viisi prosenttia näki sen parempana.
Helmikuussa 19 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 40 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 29 prosenttia kuluttajista ja 16 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Yli puolet arvioi työttömyyden pahevan
Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa jatkui helmikuussa synkkänä. Kuluttajista 12 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 58 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Helmikuussa työlliset kuluttajat kokivat myös omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pysyneen suhteellisen suurena.
Työllisistä neljä prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 23 prosenttia puolestaan arvioi riskin kohonneen. Toisaalta 45 prosenttia työllisistä koki helmikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
Arvio inflaatiosta laski
Helmikuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta laski ja odotus hintojen muutoksesta vuoden kuluttua säilyi ennallaan. Kaikkiaan arviot inflaatiosta olivat edelleen korkeat.
Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 5,9 prosenttia edellisvuoden helmikuusta ja nousevat 4,2 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon. Selvästi harvempi eli 41 prosenttia kuluttajista odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.
Ajankohta huono lainanotolle ja säästämiselle
Helmikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle, vaikka näkemykset näistä paranivat hieman.
Kuluttajista vain 13 prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 39 prosenttia piti säästämistä kannattavana. Aikomuksia lainanottoon oli helmikuussa kuitenkin tavanomaisen verran. Kuluttajista 16 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan oli helmikuussa lähes ennallaan ja pitkän ajan keskimääräisellä tasolla.
Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin myös olevan kuten normaalisti. Rahaa oli helmikuussa jäänyt säästöön runsaalla puolella eli 54 prosentilla kuluttajista ja 71 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Isot ostoaikeet jäissä
Helmikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain kymmenen prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana jatkuivat helmikuussa erittäin niukkoina. Ostoaikeet kuitenkin lisääntyivät aavistuksen vuodentakaiseen verrattuna.
Helmikuussa yhdeksän prosenttia kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 44 prosenttia vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa vuoden kuluessa suunniteltiin helmikuussa hieman vähemmän kuin normaalisti. Asunnon ostoaikeet pysyivät vaisuina, ja uusi asunto oli mielessä hyvin harvalla kuluttajalla. Aikeet myös kodin peruskorjaamiseen jäivät helmikuussa hieman alle keskimääräisen tasonsa.
Helmikuussa 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 15 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot. Helmikuussa 2024 kyselyyn osallistui 1 235 henkilöä ja vastausaste oli 57 prosenttia.