Vaikka hallituksen aikeena on tehdä lisäsopeutustoimia, on tärkeää panostaa kilpailukykyä edistäviin toimiin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin mukaan hyväkuntoinen tieinfra on sellainen. Samaan aikaan parlamentaarisesti valmistellaan Liikenne 12-suunnitelmaa ja SKAL tarjoaa ohjelmassaan ratkaisuja suunnitelman päivitystyöhön.
– Logistisen kilpailukyvyn perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä ja erityisesti hyvässä kunnossa oleva väyläinfra. SKALin edustamat yritykset käyttävät teitä – ja maksavat siitä. Se on kuljetus- ja logistiikkayritysten, kuljettajien ja monen toimialan työpaikka, joka on syytä pitää kunnossa, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Hänen mukaansa on selvää, että yhteiskunnan on kannettava entistä paremmin vastuu velvoitteistaan. Tähän on kiinnitettävä huomio kevään kehysriihessä ja Liikenne 12-suunnitelman päivitystyössä.
Nyt voimassa olevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa rahoituksen painopiste on rataverkossa. Kehittämisrahasta 45 prosenttia kohdistuu tieverkolle ja 51 prosenttia raiteille. SKAL esittää, että tiestölle varataan 55 prosentin osuus.
Korjausvelkapaketti 300 miljoonaan euroon
SKALin mukaan hallituksen vaalikaudelle 2023–2027 päättämä väylien reilun puolen miljardin korjausvelkapaketti on tärkeä osa investointipakettia.
– Tästä korjausvelkapaketista 250 miljoonaa on budjetoitu vuodelle 2024. Väylävirasto lupaa siten 4 000 kilometrin päällystysmäärää vuodeksi 2024 viime vuoden 1 700 kilometrin sijaan. Hallitus ansaitsee tästä kiitokset, mutta tiestön parantaminen ei saa jäädä tähän, Kujala toteaa.
SKAL esittää korjausvelkaohjelman vakinaistamista ja sille 300 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta.
– Kysymys on viime kädessä rahasta. Aiemman Liikenne 12 -suunnitelman mukainen rahanjako ei ole elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeiden kannalta perusteltua. Rahoituksen painopistettä on selkeästi muutettava tiestön suuntaan, sanoo Kujala.
Tavaraliikenne kärkeen
Liikennejärjestelmäsuunnitelman parlamentaarinen päivitystyö on käynnissä ja hallitus käsittelee sen vuosien 2024–2025 vaihteessa, jonka jälkeen se etenee eduskunnan käsittelyyn.
– Suunnitelman valmistelutyössä määritetään, miten teistä pidetään huolta ja miten niitä kehitetään, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Ensimmäisessä valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuodelle 2050 asetettu visio vaatii tarkentamista erityisesti vallitsevan geopoliittisen tilanteen takia. Päivitystyössä on huomioitava muun muassa Suomen muuttunut asema ja sen vaikutukset kuljetusten palvelutason ja kuljettamisen näkökulmasta.
– SKAL lähtee siitä, että liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan vahvemmin tavaraliikenne. Tieliikenteen kehittämisessä tulee selvemmin kirjata myös tavaraliikenteen tarpeet, esimerkiksi käyttövoimasiirtymän vaatimat uusien käyttövoimien lataus- ja jakeluverkostot, Herrala sanoo.
Hänen mukaansa myös alempiarvoisten teiden ylläpito on huomioitava, koska siellä liikkuu säännöllisesti merkittävässä määrin maa- ja metsätalouden sekä elintarvike- ja jätealan kuljetuksia.
SKALin esityksiä liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamiseksi
1. Väyliin varattava riittävä rahoitus, joista on myös pidettävä kiinni julkisen talouden suunnitelmaa ja vuosittaisia talousarviota toteutettaessa.
2. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että kehittämisessä. SKAL esittää, että tiestölle on osoitettava kehittämisessä vähintään 55 prosentin osuus ja perusväylänpidossa vähintään 60 prosentin osuus.
3. Tiestön rahoitukseen tulee tehdä miljardin euron tasokorotus: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.
4. Tavaraliikenteen uusiutuviin käyttövoimiin siirtymistä edellyttävä energian jakeluinfra on toteutettava. Tähän velvoittaa EU-tasoinen AFIR-asetus.
5. CEF-rahoituksen saamisessa tiestölle haettavaa rahoitusosuutta on nostettava ja sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet on huomioitava Suomen rahoitushakemuksissa ja myös Naton rahoitusmahdollisuuksia tiestölle on tavoiteltava laajamittaisesti.
6. Liikenneturvallisuuden merkitystä tulee korostaa jo liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitetasolla.