Joskus tulee ilmi tapauksia, joissa asunnossa on kirjoilla henkilö, joka ei oikeasti asu siellä. Tyypillisesti kyse on tilanteessa, jossa vuokra-asunnon edellinen asukas ei ole tehnyt muuttoilmoitusta poismuuttonsa yhteydessä.
Tilanne voi aiheuttaa harmia etenkin Kelan etuuksia saavalle asukkaalle, sillä ylimääräinen huoneistoissa kirjoilla oleva asukas voi aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi asumistuen maksamisen kanssa. Ylimääräisen ”haamuasukkaan” olemassaolo voi tulla ilmi myös sen kautta, että kotiisi jaetaan toistuvasti vieraan ihmisen postia tai häntä käydään ovella kyselemässä esimerkiksi haastemiehen tai poliisin toimesta.
Kaikkein räikeimmissä tapauksissa kirjoilla olevan ylimääräisen asukkaan ei tarvitse olla edes huoneiston edellinen asukas. Eräässä tapauksessa henkilö oli tehnyt muuttoilmoituksen itselleen täysin tuntemattoman ihmisen luo eri kaupunkiin.
Käytännössä muuttoilmoitus on mahdollista tehdä mihin tahansa asumiseen tarkoitettuun huoneistoon. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näin saisi toimia.
– Ei missään tapauksessa, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) erityisasiantuntija Anne Sänkiaho vastaa Verkkouutisille.
Hän huomauttaa, että kotikuntalain säädösten perusteella jokaisella on velvollisuus ilmoittaa asumistiedot väestötietojärjestelmään todellisen asumisen mukaisina ja laissa säädetyssä määräajassa. Muuttoilmoitus tehdään vahvasti tunnistautuneena verkkopalvelussa. Sen voi tehdä myös paperilomakkeella.
– Muuttoilmoituksia saapuu vuosittain käsittelyyn yli 700 000 kappaletta ja pieni osa muuttoilmoituksista saapuu edelleen paperisella muuttoilmoituslomakkeella. Myös paperisen muuttoilmoituksen tekijän henkilöllisyys tarkistetaan aina kun muuttoilmoitus on tehty sekä Postille että Digi- ja väestötietovirastolle, Sänkiaho kertoo.
Muuttoilmoitusten oikeellisuutta ei erikseen tarkisteta. Digi- ja väestötietovirastolla ei ole käytössään rekisteriä, josta olisi kattavasti ja ajantasaisesti tarkistettavissa asuntojen omistajien tiedot. Sänkiahon mukaan henkilön osoite määräytyy aina sen perusteella missä hän todellisuudessa asuu.
Mahdollisissa epäselvissä tilanteissa kannattaa olla suoraan yhteydessä DVV:hen.
– Jos tiettyyn osoitteeseen on tehty toistuvasti perusteettomia muuttoilmoituksia, voi asunnon omistaja olla yhteydessä Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalveluun asian selvittämiseksi, Sänkiaho neuvoo.
Jos asunnossa on kirjoilla ylimääräinen asukas, siitä voi tehdä ilmoituksen DVV:lle. Ilmoituksen voi tehdä verkossa.
Yleensä kyse on erehdyksestä
Mistä syistä ihmiset sitten tekevät muuttoilmoituksia vääriin osoitteisiin tai jättävät tekemättä sen kokonaan? Sänkiahon mukaan yleensä kyse on siitä, että muuttoilmoitus on tehty erehdyksessä ainoastaan Postille.
– On ollut myös tilanteita, että ulkomaan kansalainen ei ole ollut tietoinen siitä, että hänen tulee tehdä maastamuuttoilmoitus, kun esimerkiksi työkomennus Suomessa päättyy ja hän palaa takaisin kotimaahansa.
Sänkiahon mukaan on harvinaista, että muuttoilmoitus tehdään tarkoituksella väärään osoitteeseen.
– Ilmi tulleissa tilanteissa on ollut kyse siitä, että muuttoilmoitus on tehty liian hätäisesti ja ilmoitettu huoneistotunniste on ollut sen vuoksi virheellinen.
Vaikka laki velvoittaa jokaista tekemään muuttoilmoituksen, asiaa ei erikseen valvota. DVV ei esimerkiksi erikseen seuraa sitä, muuttaako henkilö todellisuudessa asumaan ilmoittamaansa huoneistoon. Muuttoilmoituksen teko perustuukin pitkälti luottamukseen siitä, että ilmoittajan antamat tiedot ovat oikein.
Tahallinen väärän osoitetiedon antaminen voi johtaa myös seuraamuksiin.
– Kyseessä on rikos, jonka tutkii poliisi ja rangaistukset määrää tuomioistuinlaitos, Sänkiaho toteaa.
Yleensä kyseessä on rekisterimerkintärikos. Siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
LUE MYÖS:
Yksi ihminen voi terrorisoida kokonaista kerrostaloa – Näissä tilanteissa häirikkö voidaan häätää