Verkkouutiset

Presidentinvaali on sunnuntaina 28. tammikuuta 2024. Mahdollinen toinen kierros on 11. helmikuuta 2024. Valittavana on tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kuka presidenttiehdokas on pätevin ulkopolitiikassa?

Juha-Pekka Tikka
Juha-Pekka Tikka
Juha-Pekka Tikka on Verkkouutisten vastaava tuottaja, politiikka.
Vaalin olennaisimpaan kysymykseen on varmasti löydettävissä vastaus.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Presidentinvaalin 2000 alla nähtiin loppuaikoina rankkoja muutoksia ehdokkaiden kannatuksissa. Vasta aivan viimeisinä kuukausina kärkeen nousi Tarja Halonen. Hyvin moni sanoi tukensa perusteeksi ulkopoliittisia meriittejä: Halonen oli tuolloin ulkoministeri.

Se on vankka peruste.

Samaa voisi tietysti odottaa ehdokasvalinnassa tälläkin kertaa.

Perustuslain mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. …Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella. …Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. …Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä puolustusvoimien liikekannallepanosta”.

Tammikuun 2024 presidentinvaalin erikoispiirre on, että nyt valitaan ja rakennetaan ensimmäistä presidenttiä Nato-Suomelle.

Ehdokkaiden ansioluettelot näiltä kannoilta ovat vertailtavissa.

Seuraavaan on lyhyesti ja summittaisesti referoitu kannatusmittausten kärkinimien näkyvimmät ulkopoliittiset uratiedot, ministerikokemukset, koulutus ja Nato-kannan historia. Mukana eivät ole esimerkiksi ulkomaiset esiintymiset, haastattelut tai julkaisut.

Mutta kenet valitsisit kokemuksen perusteella:

Mika Aaltola Ei politiikassa. Ulkopolitiikan tutkija 1990-luvulta. Ulkopoliittisen instituutin johtaja 2019-. Tohtori. Kannattanut Natoa pitkään, välillä esittänyt varaumia.
Pekka Haavisto Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1995-1999. Kehitysministeri 2013-2014. Ulkoministeri 2019-2023. Ulkoministerin erityisedustajana kriiseissä. Ylioppilas. Halusi puolustusvoimien pienentämistä, vastusti Nato-jäsenyyttä päinvastaiseen ilmoitukseensa 12. toukokuuta 2022 asti.
Jussi Halla-aho Meppi 2014-2019. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2022-2023. Tohtori. Sanoo kannattaneensa Nato-jäsenyyttä 1990-luvulta asti, oli siitä kuitenkin varsin hiljaa, kunnes ilmoitti tuestaan 29. maaliskuuta 2022.
Olli Rehn EU-komissaari 2004-2014. Meppi 1995-1996. Elinkeinoministeri 2015-2016. Tohtori. Esitti harkittavaksi Nato-jäsenyyttä jo 1994.
Alexander Stubb Meppi 2004-2008. Ulkoministeri 2008-2011. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 2011-2014. Pääministeri 2014-2015. Valtiovarainministeri 2015-2016. Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n hallituksen puheenjohtaja. Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2017-2020. Euroopan yliopistoinstituutin (EUI) School of Transnational Governance -keskuksen johtaja ja professori 2020-. Tohtori. Kannattanut Nato-jäsenyyttä aina.
Jutta Urpilainen EU-komissaari 2019-. Valtiovarainministeri 2011-2014. Maisteri. Johti 2008-2014 Nato-jäsenyyttä vastustanutta SDP:ta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)