Venäjällä on maaliskuusta lähtien yritetty tuhopolttaa sotakomissariaatteja (voennij komissariat), joiden lähin suomalainen vastine lienee puolustusvoimien aluetoimisto eli kutsuntatoimisto.
Venäjän virallisten tietojen mukaan polttopullohyökkäyksen kohteeksi on joutunut 11 sotakomissariaattia, mutta joidenkin tietojen mukaan poltettuja olisi peräti 15.
Sotakomissariaatit periytyvät neuvostoajalta ja niiden tehtävänä on kerätä kaikki tieto kunkin piirin asevelvollisuusikäisistä asukkaista. Samoin ne vastaavat värväystoimistojen ja kutsuntalautakuntien tehtävistä sekä mahdollisesta liikekannallepanosta. Venäjällä niillä on erityinen maine korruption tyyssijoina.
Sotakomissariaatteja on poltettu tai yritetty polttaa pääasiassa Venäjän provinsseissa, joissa tiedonsaanti rajoittuu valtionmediaan ja väestön voi olettaa olevan perinteisesti maan johtoon myötämielisesti suhtautuvaa. Tapauksia on eteläisessä, luoteisessa ja keskisessä federaatiopiireissä eli varsin Keski-Venäjällä sekä Uralin ja Siperian syrjäisissä federaatiopiireissä.
Ensimmäinen virallisesti ilmoitettu tuhopolttoyritys oli heti neljä päivää Ukrainan-invaasion jälkeen 28. helmikuuta 2022 Luhovitsyssa, Moskovan alueella. Kiinni saatu 21-vuotias mies oli heittänyt Molotovin koktaileja sotakomissariaattiin ja piirtänyt porttiin Ukrainan lipun. Motiivikseen hän sanoi pyrkimyksen hävittää varusmiesrekisteri liikekannallepanon estämiseksi.
Tämän tapauksen jälkeen tuhopolttoja on ollut maaliskuun alkupuoliskolla ja puolivälissä sekä jälleen toukokuun alussa ja puolivälissä. Huhtikuussa ainakin virallisesti on ollut vain yksi tuhopoltto, 18.4, jolloin Mordvassa vahingoittui huone, jossa säilytettiin tietoja kutsunnanalaisista.
Kaksi mustiin kommandopipoihin sonnustautunutta 16-vuotiasta heittivät kaksi polttopulloa sotakomissariaattiin Tšerepovetsissa Vologdan alueella 9. toukokuuta. Paikallisviranomaiset syyttivät tuolloin sosiaalisen median Telegram-kanavilla kuulemma leviäviä ilmoituksia, joissa luvattiin maksaa 30 000 ruplaa (420 euroa) sotakomissariaatin polttamisesta.
Viron suojeluskuntien ylipäällikkö, prikaatikenraali Riho Ühtegi arveli haastattelussaan, josta Verkkouutiset kertoi tässä, että sotakomissariaattien polttoyritysten takana olisivat ukrainalaiset.
Sen sijaan entinen BBC:n Venäjän-palvelun johtaja ja politiikan tarkkailija Konstantin Eggert huomauttaa tiedejulkaisu Fortelle, että monissa paikoissa sytyttäjiksi, esimerkiksi turvakameranauhojen perusteella, on todettu paikallisia.
Eggert sanoo, ettei Venäjällä sinänsä voi puhua mistään massiivisesta sodanvastaisesta liikkeestä tai protesteista. Hän tarjoaa pariin otteeseen vaihtoehdoksi Venäjän äärivasemmistoa.
-Vaikea sanoa, kuka niiden polttoyritysten takana on. Onko niiden takana Venäjän yhteiskunnan protesti vai tekevätkö niitä Ukrainan maahan toimittamat diversantit. Niiden takana voivat olla esimerkiksi myös Venäjän radikaalivasemmistolaiset, esimerkiksi anarkistit, joiden suhteet Venäjän nykyjohtoon ovat vaikeat.
