”Kuka nämä kulutusjuhlat lopulta maksaa?”

Hallitusneuvottelujen talouslaskelma perustuu arviolle talouden ja työllisyyden kasvusta.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen muistuttaa Twitterissä hallitusneuvotteluissa sovittujen menonlisäysten rahoituksen perustuvan suurelta osin arviolle siitä, että talous ja työllisyys pysyvät hyvällä nousu-uralla. Hän viittaa tästä löytyvään Verkkouutisten juttuun.

Hallitusneuvotteluita vetävä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vahvisti tiistaina, että tuleva hallitus aikoo lisätä pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla. Neuvotteluissa on sovittu myös 700 miljoonan euron veronkorotuksista nettona.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Loppu on laskettu 2%:n talouskasvun ja 60[nbsp]000 uuden työpaikan varaan, Arto Satonen huomauttaa.

– Mielenkiintoista nähdä kuka lopulta maksaa nämä kulutusjuhlat, hän jatkaa.

Antti Rinteen mukaan valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyden paranevan 75 prosenttiin asti tämän vaalikauden aikana, mikäli talouskasvu pysyy normaalina.

– Kyllä siellä on toimenpiteitä, jotka vaativat jonkin verran rahaakin, mutta nettolisäys on 60[nbsp]000 työpaikkaa, Rinne vakuutteli tiistaina.

Rinteen mukaan tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vaalikauden lopussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ekonomistit ovat varoitelleet työllisyysasteen nostamisen vaativan rankkoja toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen huomautti vaalien alla, että koviltakin kuulostavien toimien vaikutus työllisyyteen on loppujen lopuksi yksittäin verrattain pieni. Vaikkapa työttömyysturvan eläkeputken poistaminen merkitsisi 10[nbsp]000 työllistä ja esimerkiksi kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentäminen vain 3[nbsp]000 työllistä lisää.

Työllisyysaste kääntyi huhtikuussa laskuun ja kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi jäi 72,4 prosenttiin.

Mainos