Taloyhtiöiden peruskorjauksissa on huomattavissa uusi yksityiskohta. Rahoituksenantajia huolestuttaa ilmiö, jossa taloyhtiöiden isompia saneerauksia on alettu lykkäämään, kertoo Keskisuomalainen.
– Aiemmin tällaista ilmiötä ei ole ollut muulloin kuin korona-aikana, kertoo asunto-osakeyhtiörahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu Danske Bankilta.
Hänen mukaansa saneerausten lykkääminen ei ole kestävää. 2000-luvun aikana talokannan korjausvelka on noussut Roihun mukaan 80 miljoonaan euroon.
– Harvoin olen nähnyt, että remontoitavan määrä vähenee tai remontit halpenevat, kun odotetaan jonkun asian kanssa, joka on jo korjauskunnossa, hän jatkaa.
– Korjausten tekemättä jättäminen on juurisyy, joka johtaa taloyhtiöt vaikeuksiin, Roihu sanoo.
Monien taloyhtiöiden budjetit pettivät korkojen ja inflaation nousun myötä, Roihu kertoo. Taloyhtiöillä ei kuitenkaan yleisesti ole ongelmia maksaa velkojaan.
– Taloyhtiöissä on syöty säästöjä. Erot yhtiöiden välillä ovat kuitenkin suuria. Osa taloyhtiöistä elää kädestä suuhun, osalla on liiankin isot puskurit, Roihu kuvailee.
Roihun mukaan hyvin hoidetulla taloyhtiöllä ei pitäisi olla ongelmaa saada rahoitusta peruskorjauksiin. Korjausvelan määrä suhteessa taloyhtiön arvoon on merkittävä tekijä.
– Joka vuosi tulee vastaan taloyhtiöitä, joille joudumme sanomaan, etteivät ne pysty saamaan rahoitusta, sillä korjausvelka on päässyt kertymään liian isoksi. Pitkäjänteinen tekeminen, suunnitelmallisuus korjausten kanssa sekä se, miten rahoitetaan ja ajoitetaan korjaukset, on paras tapa ehkäistä ongelmia, Roihu kertoo KSML:lle.