Sote-uudistus on kolminkertaistanut alijäämän Keski-Suomen hyvinvointialueella, uutisoi Keskisuomalainen.
Ennen sote-palveluiden ja pelastustoimen siirtämistä kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2022, koko Keski-Suomessa alijäämää kertyi alle 20 miljoonaa euroa. Nyt hyvinvointialueen alijäämä on nousemassa 84 miljoonaan euroon. Ilman lisäystä valtiolta tulevaan rahoitusta alijäämä olisi alkuperäisten laskelmien mukaan noussut jopa 95,8 miljoonaan euroon.
– Näin haastavaa julkisen talouden kokonaiskuvaa en aiemmin itse ole katsellut, vaikka olen ollut neljännesvuosisadan kuntatalouden kanssa tekemisissä, kommentoi Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.
Mäkisen mukaan nykyinen alijäämä on ”hurja”. Hän arvioi, että sote-uudistus tuhoaakin osassa Suomea alueiden elinvoimaa.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan heikko taloustilanne johtuu siitä, että hyvinvointialue koottiin sirpaleisista osista, kuten Pirkanmaahan kuuluneesta Jämsästä sekä lukuisista liikelaitoksista ja ulkoistetuista palveluista.
Hyvinvointialueen heikko tilanne heijastuu myös kuntatalouteen, joka on heikkenemässä rajusti valtionosuuksien pienentymisen myötä. Koska hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kuntien sote-menoihin vuosina 2021-2022, menettävät runsaasti sote-menoihin rahaa käyttäneet kunnat enemmän valtionosuuksia kuin ne kunnat, jotka pitivät sote-menot kurissa.
Keski-Suomessa kuntien valtionosuudet pienenevät jopa 20 prosentilla, kun keskimäärin pudotus on koko maassa 3,9 prosenttia.
– Isolta osin [kuntien talousongelmat] aiheutuvat hyvinvointialueuudistuksesta ja sen rahoitusmallista, joka on kunnille hyvin karu ja taloutta kurjistava, Mäkinen harmittelee.
Heikentynyt tilanne voi Mäkisen arvion mukaan johtaa siihen, että jopa puolet maakunnan 22 kunnasta voivat päätyä kriisikuntamenettelyyn. Osa kunnista voi myös päätyä kuntaliitoksen kannalle.
Kunnissa tilanne näkynee myös leikkauksina sivistys- ja elinvoimapalveluihin sekä infrahankkeisiin varattuihin määrärahoihin. Näiden osa-alueiden budjetit saatetaan joutua leikkaamaan lähivuosina minimiin.
– Nyt on vaarana, että Suomen kehitys eriytyy, Mäkinen tiivistää.
