Valtakunnallisen hälytysajokoulutuksen puute on ongelma. Ambulanssin rattiin voikin päätyä ensihoitaja, jolla ei ole opinnoissaan ollut lainkaan hälytysajokoulutusta. Asiasta uutisoi Keskisuomalainen.
Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Anssi Tuuliranta arvioi, että kyseessä on selkeä epäkohta. Käytännöt ja koulutukset vaihtelevat oppilaitoksittain, eikä pelastuslaitosten perehdytyksissäkään ole yhtenäistä linjaa.
– Standardisoidun valtakunnallisen hälytysajokoulutuksen luonti on aivan äärimmäisen tärkeää. Hälytysajaminen on pitkäaikaista oppimista, ja sen pitäisi alkaa jo koulussa, Tuuliranta huomauttaa.
Tällä hetkellä esimerkiksi Kuopion pelastusopistossa opetussuunnitelmaan kuuluu raskaiden ajoneuvojen hälytysajokoulutus, mutta ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ensihoitajilla hälytysajokoulutusta ei ole lainkaan. Pelastuslaitosten omissa perehdytyksissä ei myöskään missään harjoitella hälytysajoa liikenteen seassa.
Keski-Suomessa harjoittelijana tai kesäsijaisena toimivan ambulanssinkuljettajan hälytysajokoulutus voikin rajoittua ajokortin lisäksi yhden päivän perehdytykseen.
– Perehdytyksessä on teoriaosuus eli luentoja, tutustumista hälytysajo-ohjeisiin ja tieliikennelakiin. Saman päivänä on myös ajoharjoittelua ja lisäksi koulutettava osallistuu tenttiin, Tuuliranta kertoo.
Lisäksi kolmen vuoden välein tarjotaan ylläpitokoulutusta, jossa ambulanssin käsittelyä pääsee harjoittelemaan muun maussa liukasajoradalla.
Erilaisten toimintatapojen ja koulutusten kirjo on kuitenkin vuosien aikana supistunut toimijoiden määrän pienentyessä. Nykyään esimerkiksi Keski-Suomessa pelastuslaitos hoitaa kiirellisistä ambulanssikuljetuksista 95 prosenttia, ja yksityisyrittäjiä on jäljellä enää kahdessa kunnassa.
Vuosien 2002-2018 välillä hälytysajoneuvot olivat osallisina yhteensä 21 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Onnettomuustutkimusinstituutin OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Saleniuksen mukaan kuolemaan johtaneissa turmissa havaittiinkin kokemattomuutta hälytysajoista ja riittämätöntä koulutusta.