Euroopan parlamentti äänestää torstaina kannastaan kriittisten raaka-aineiden asetukseen. Tulevan säädöksen tavoitteena on vauhdittaa strategisten mineraalien kaivostoimintaa, jalostusta ja kierrätystä Euroopassa sekä monipuolistaa hankintakanavia.
– Kyseessä on yksi EU:n tärkeimmistä aloitteista tällä vaalikaudella, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on hänen mukaansa viimeistään osoittanut sen, kuinka vaarallista on olla riippuvainen yksittäisestä toimittajasta millään kriittisen tärkeällä sektorilla.
– Nyt Euroopan vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat aivan liiaksi tuonnin varassa. Kriittiseksi listatuista raaka-aineista pääosa tulee Eurooppaan 90 prosenttisesti yhdestä maasta, usein Kiinasta, Virkkunen toteaa.
Uusi säädös asettaa kovat tavoitteet omalle EU-tuotannolle. Vuonna 2030 EU:n tarvitsemista strategisista raaka-aineista jo 10 prosenttia pitäisi louhia Euroopan omissa kaivoksissa. Komission esityksen mukaan vähintään 40 prosenttia pitäisi jalostaa EU-alueella ja kierrätysmateriaalin osuus nostaa 15 prosenttiin.
EU-parlamentti ajaa näihin vielä korotuksia. Minkään kolmannen maan osuus yksittäisen strategisen raaka-aineen toimituksista ei saisi enää ylittää 65 prosenttia.
– Prosentit voivat kuulostaa vaatimattomilta, mutta kun tällä hetkellä vain 2-3 prosenttia käyttämistämme raaka-aineista louhitaan Euroopassa, on kasvuloikka valtava. Etenkin tietäen että samaan aikaan lähes kaikkien mineraalien tarve tulee moninkertaistumaan energiamurroksen ja digitalisaation seurauksena, Virkkunen muistuttaa.
Suomella on tässä hänen mukaansa iso mahdollisuus. Suomi on ainoita EU-maita, jonka maaperästä löytyy toistakymmentä EU:n kriittiseksi listaamaa raaka-ainetta.
– Kaivos- ja jalostushankkeita pitää saada nyt rivakasti liikkeille. Kaivoksen avaaminen vie Euroopassa keskimäärin 10 vuotta. Se on aivan liian pitkä aika. Prosesseja on nopeutettava ympäristövaatimuksista tinkimättä. On hyvä että Suomen uudessa hallitusohjelmassa lupaprosessien tehostaminen ja mineraalistrategian laatiminen on vahvasti mukana, Virkkunen sanoo.
Säädöksessä esitettyä ”yhden luukun mallia” ja nopeutettua käsittelykaistaa EU:n strategiseksi hankkeiksi listatuille investoinneille Virkkunen pitää tervetulleina avauksina. EU-parlamentti on nostanut säädöksen mukaan myös Suomelle tärkeät korvaavat raaka-aineet, kuten ligniinin jota Suomessa kehitetään akkuteollisuuden käyttöön.
– On selvää, että kaivostoiminta nostaa myös huolta ympäristövaikutuksista. Olisi kuitenkin vastuutonta ajaa vihreää siirtymää ja ulkoistaa samalla raaka-aineiden louhintaan liittyvät haitat muualle maailmaan. Jos jossakin päin maailmaa louhintaa ja kaivosteollisuutta pitäisi osata vastuullisesti harjoittaa, kyllä Pohjoismaat on sellainen alue.
