Presidentti Vladimir Putin nosti Carnegie-ajatushautomossa työskentelevän Aleksandr Baunovin mukaan panoksiaan sodassaan Ukrainaa vastaan julistaessaan keskiviikkona osittaisen liikekannallepanon.
Edellisenä päivänä Venäjän duuma oli säätänyt ankaria rangaistuksia sotilaskarkuruudesta ja venäläisjoukkojen miehittämillä Ukrainan alueilla kerrottiin ”kansanäänestyksistä”, joiden tarkoituksena on sinetöidä niiden kansainvälisen oikeuden vastainen liittäminen Venäjään vielä tämän viikon aikana.
Kaikki tämä kertoo Baunovin mielestä siitä, että Putin haluaa siirtää sodan näennäisesti Venäjän maaperälle ja painostaa siten länttä jäädyttämään tukensa Ukrainalle. Omille kansalaisille viesti on se, että kyse ei enää olekaan ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta” Ukrainassa, vaan Venäjän puolustamisesta, mikä antaa Kremlille lähes rajattomat valtaoikeudet.
Samaan aikaan Vladimir Putin uhittelee jälleen kerran ydinaseilla ja saattaa pian ulottaa iskut myös sellaisiin ukrainalaiskohteisiin, joita Venäjä on aiemmin vältellyt, Baunov arvioi.
Kaksi ryhmittymää Kremlissä
Venäjän hallinnon sisällä on Baunovin mukaan vallinnut kaiken aikaa jännite ”sotapuolueen” ja ”erikoisoperaatiopuolueen” välillä. Niistä jälkimmäinen katsoo, että Ukrainaan pitäisi lähettää vain ammattisotilaita ja että tavallisten venäläisten arjen pitäisi jatkua mahdollisimman normaalisti.
”Sotapuolueen” mielestä hyökkäyksen pitäisi heijastua perusteellisesti kaikkeen, mitä Venäjällä tapahtuu taloudesta kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään.
– Venäjän johto arvioi pitkään, että paras toimintamalli on ylläpitää vaikutelmaa normaalista ja että markkinatalous ja kulutusyhteiskunta ovat paras tapa kestää pakotteet. Nyt kaikki tämä voi muuttua, Baunov sanoo.
Viime aikoihin asti Putin oli hänen mukaansa tiukasti ”sotilaallisten erikoisoperaatioiden” leirissä, ellei peräti sen johtaja. Kun Venäjän armeija joutui vetäytymään sekasorron vallassa Harkovasta, sotaa ja liikekannallepanoa kannattanut ryhmittymä nousi hänen mukaansa niskan päälle.
– Loogisesti ottaen vetäytyminen olisi voinut johtaa siihen, että suunnitelmia kansanäänestyksistä miehitetyillä alueilla olisi lykätty määräämättömäksi ajaksi tai että niistä olisi luovuttu kokonaan. Onhan paljon häpeällisempää menettää osa omasta alueesta kuin miehitetty alue, jolla on määrittelemätön asema, hän toteaa.
– Se, että Kreml on omaksunut aivan päinvastaisen lähestymistavan ja asettanut kansanäänestyksille välittömät päivämäärät, tuntuu miltei taikauskoiselta yritykseltä vapautua kirouksesta. Vaikka venäläisten keskuudessa on yleisesti ymmärretty, että maa voi kärsiä sotilaallisen tappion omien rajojensa ulkopuolella, omalla maallaan Venäjä voittaa aina. Logiikka näyttää siis olevan, että jos Kreml tekee miehitetystä alueesta osan Venäjää, voitto on varma, Baunov toteaa.
Vladimir Putin näyttää hänen mielestään nostaneen jälleen kerran panoksia siinä toivossa, että muut osapuolet jähmettyvät nykyisille sijoilleen.
– Jos hän on jälleen kerran väärässä, hän joutuu osoittamaan, että hän ei ole bluffannut. Tehdäkseen niin hän saattaa turvautua entistä katastrofaalisempiin keinoihin.
