Venäjällä joudutaan nostamaan arvonlisäveroa sotakassan täyttämiseksi, mutta Kreml tekee kaikkensa, jotta epäsuosittua päätöstä ei yhdistettäisi presidentti Vladimir Putiniin. Asiasta kertoo Financial Times.
Duuma hyväksyi syyskuussa uuden talousarvion, joka nostaa vuodenvaihteessa arvonlisäveroprosentin 20 prosentista 22:een. Veronkorotuksen myötä Putin rikkoo vaalilupauksensa olla korottamatta veroja.
Kremlissä tehdäänkin nyt hartiavoimin töitä, jotta kansalaiset syyttäisivät veronkorotuksesta Putinin sijaan länsimaita. Presidentinhallinnossa ollaan kokoustettu ahkerasti ja pyritty etsimään keinoja hallita päätöksestä syntynyttä negatiivista julkisuutta.
Kokouksiin on osallistunut muun muassa valtiollisen median edustajia, joille on annettu ohjeet siitä, miten päätöksestä tulee uutisoida.
Ohjeiden mukaan syy veronkorotukseen on länsi, joka ei halua ratkaista Ukrainan sotaa rauhanomaisesti. Mediaa on kehotettu myös hyödyntämään sloganeita kuten ”Rahasi vai henkesi?” ja ”Mikään ei ole tärkeämpää kuin turvallisuus”. Putinin yhdistämistä veronkorotukseen tulisi taas välttää.
Kokoukset Kremlin ja median edustajien välillä eivät ole sinällään poikkeuksellisia. Tällä kertaa kokoukset olivat kuitenkin osa laajempaa keskustelukokonaisuutta, mikä osoittaa viranomaisten olevan huolissaan venäläisten reaktioista.
– He todella välittävät siitä, että [negatiivisia] asioita ei lietsota ja positiivisia puolia korostetaan, eräs kokouksiin osallistunut kertoo.
Epäsuosittuihin veronkorotuksiin turvautuminen ja erillisen propagandakampanjan käynnistäminen niiden perustelemiseksi kuitenkin osoittaa, että Kreml on ajautumassa taloudellisesti yhä ahtaammalle. Tilanteeseen vaikuttaa öljyn laskenut hinta sekä pakotteiden tiukentuminen.
Virallisesti tulot ja menot ovat ensi vuoden talousarviossa tasapainossa. Todellisuus on kuitenkin toinen.
– Suunniteltujen veronkorotustenkin kanssa ensi vuoden talousarvio ei vaikuta realistiselta, tiivistää saksalaisen SWP-ajatuspajan Venäjä-asiantuntija Janis Kluge.
– Siinä ennakoidaan merkittävää sotamenojen laskua, mutta jos sota laskuu, se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Arvonlisäveron noston lisäksi Kreml tavoittelee pk-yritysten veroetujen kiristämistä, IT-alan ankarampaa verottamista, tullien korottamista sekä ”ulkomaisten agenttien” eli venäläisten toisinajattelijoiden omaisuuden takavarikoimista.
