Venäjän edellytyksiä vakoiluun Euroopassa on kyetty merkittävästi heikentämään sen jälkeen, kun Vladimir Putin aloitti helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
Yli 400 diplomaattipeitteellä toiminutta Venäjän tiedustelupalvelujen agenttia on Foreign Policy -lehden (FP) mukaan karkotettu Euroopasta osana ennennäkemätöntä ja koordinoitua ponnistelua Kremlin vihamielisen toiminnan rajoittamiseksi. Britannian turvallisuuspalvelu MI5:n johtaja Ken McCallum luonnehtii toimia merkittävimmäksi strategiseksi iskuksi Venäjän tiedustelupalveluja vastaan Euroopan lähihistoriassa.
Vaikka Venäjän harjoittama vakoilu on merkittävästi vaikeutunut, viitteet maanpaossa eläviin Putinin hallinnon vastustajiin kohdistuneista myrkytysyrityksistä kertovat FP:n mukaan siitä, että Euroopassa operoi edelleen ”valtion vihollisten” eliminointiin keskittyneitä iskuryhmiä.
– Karkotukset todella heikentävät Venäjän kykyä rekrytoida – eivät Venäjän kykyä tappaa, Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:ssa aiemmin työskennellyt Marc Polymeropoulos sanoo FP:lle.
Venäjän tiedustelupalvelut ovat viime aikoina pyrkineet rekrytoimaan myös lännessä oleskelevia pakolaisia tarkkailutehtäviin, tuhopolttoiskuihin ja salamurhiin. Tämä on tutkivan Bellingcat-toimittajaverkoston johtajan Christo Grozevin mukaan täysin uutta. Vastaavia tehtäviä on hänen mukaansa alettu ulkoistaa myös järjestäytyneille rikollisryhmille Euroopassa.
Tämä saattaa johtaa siihen, että vaikka Venäjän tiedustelutoimintaa kyetään paljastamaan, oheisvahingot lisääntyvät. Kun likaisia töitä on ulkoistettu ammattirikollisille, he tekevät omat päätöksensä viime kädessä itse, Grozev varoittaa.
