Jatkaakseen sotaa Ukrainaa vastaan Venäjän johto joutuu turvautumaan epäsuosittuihin toimiin, kuten uusi, osittainen liikekannallepano, rajojen sulkeminen, Neuvostoliiton jälkeisten kansalaisvapauksien poistaminen sekä siirtyminen neuvostotyyppiseen komentotalouteen.
Tämän arvion esittää lontoolainen International Institute for Strategic Studies (IISS) raportissaan The Coming Crisis in Russia’s Political Economy (Venäjän poliittisen talouden lähestyvä kriisi).
Vaikka Venäjä käy Euroopan suurinta sotaa lähes sataan vuoteen, maa ei ole toistaiseksi toteuttanut yhteiskunnan ja talouden täysimittaista liikekannallepanoa, mikä on harvinaista sekä Venäjän että maailman historiassa, raportti toteaa. Esimerkiksi kaikki toisen maailmansodan osapuolet mobilisoivat sotilaita rintamalle, ja Yhdysvallat kutsui jopa Vietnamin sodan aikana pakolla asepalvelukseen 1,7 miljoonaa ihmistä, joista 38 prosenttia lähetettiin rintamalle.
Venäjä nojaa yhä sopimussotilaisiin, joille maksetaan runsaita palkkioita. Moskova houkuttelee työvoimaa puolustusteollisuuteen korkeiden palkkojen avulla ja säilyttää markkinatalouden perusteet kansallistamisaallosta ja valtion kasvaneesta roolista huolimatta.
Tämä puolisotilaallinen talous on kuitenkin lähellä kapasiteettinsa rajoja, huomauttaa raportin kirjoittaja Nigel Gould-Davies. Tuotantokapasiteetti on käytetty lähes loppuun, työvoimapula on saavuttanut ennätystason, budjettivaje kasvaa, siviilialat taantuvat, eikä uusien sopimussotilaiden virta viime vuoden joulukuusta lähtien enää kata rintamatappioita.
– Kremlin on pian tehtävä perustavanlaatuinen valinta: joko kasvatettava jyrkästi vaatimuksiaan taloutta ja yhteiskuntaa kohtaan tai supistettava sotilaallisia suunnitelmiaan, raportissa todetaan.
Jos Kreml valitsee jatkaa sotaa, sen on otettava käyttöön ”merkittäviä komentotalouden kaltaisia toimia mobilisoidakseen ihmis- ja materiaaliresursseja” rintamaa varten, Gould-Davies arvioi.
Moskova saattaa joutua julistamaan toisen osittaisen liikekannallepanon sekä rajoittamaan työn vapautta. Sen sijaan, että valtio houkuttelisi ihmisiä rintamalle ja puolustusteollisuuteen, se alkaa ohjata heitä sinne määräyksillä.
Lisäksi raportin mukaan liikkumisvapautta ja erityisesti oikeutta poistua maasta voidaan rajoittaa. Tätä kaikkea varten infrastruktuuri on jo valmisteltu: sähköisten kutsuntojen järjestelmä on otettu käyttöön ja sotilasrekisteriviranomaisten sekä rajavalvonnan tietokannat on yhdistetty.
Mahdollinen on myös siirtyminen ”täysin militarisoituun talouteen”, johon kuuluisi valtion kontrolli lähes kaikista taloudellisista prosesseista. Raportin mukaan järjestelmä muistuttaisi neuvostotaloutta yhdistämällä suoran valtionomistuksen ja hintasääntelyn.
Gould-Davies korostaa, että Kreml ”yrittää välttää raskaita päätöksiä, jos mahdollista”. Raportin mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että tällaisia toimia harkitaan jo viranomaisten keskuudessa. Tästä kertoo muun muassa internetin katkosten aalto Moskovassa ja muilla alueilla.
– Kreml rakentaa järjestelmiä kansan levottomuuksien ja vastarinnan tukahduttamiseksi suunnitelmilleen hankkia sodankäyntiin enemmän resursseja – ja halvemmalla, raportti toteaa. Laajamittainen pakkoluonteinen mobilisaatio ”sisältää vakavia riskejä hallinnon vakaudelle”, mutta Gould-Daviesin mukaan ei voida väittää varmasti, että se epäonnistuisi:
– Hallinnon kyky käyttää väkivaltaa omaa yhteiskuntaansa vastaan sekä yhteiskunnan sietokyvyn rajat eivät tällä hetkellä ole selvät.