Venäjän presidentinhallinnon yhteiskuntatutkimuksesta vastaavan osaston johtaja Aleksander Haritsev varoittaa Gosudarstvo (suom. valtio) -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan sisällissodan uhasta. Lehteä julkaisee valtiollinen talouden ja julkishallinnon korkeakoulu RANEPA ja ”Venäjän DNA”-hanke.
Artikkelista kertoo tässä oppositiomedia Agentstvo.
Haritsevin artikkelin otsikko kuuluu ”Keitä me olemme”. Tekstissä listataan viisi Venäjän keskeistä haastetta. Niistä ensimmäinen on jutun mukaan sisällissota, joka juontuisi kansan yhtenäisyyden menettämisestä, Venäjän jakautumisesta ja ”kyvyttömyydestä taistella sen säilyttämisen ja kehityksen puolesta”.
Agentstvon mukaan artikkelissa todetaan, että tämän torjuminen vaatii presidentinhallinnon kehittämää ideologiaa, jota markkinoidaan iskulauseella ”emme hylkää omiamme”.
Muina Venäjän uhkina mainitaan sotilaallisen, poliittisen ja kulttuurisen suvereniteetin menettäminen, väestökato, luottamuksen katoaminen viranomaiseen ja poliittisen järjestelmän romahdus sekä ihmisyyden kadottaminen.
Presidentinhallinnon tutkija arvioi hyökkäyssodalla Ukrainassa olleen suorastaan ”puhdistava” vaikutus venäläiseen yhteiskuntaan.
– Jos SVO:ta [sotilaallinen erikoisoperaatio, virallisen Venäjän nimitys sodalle] ei olisi tapahtunut, voidaan myöntää se tosiseikka, että Venäjä olisi menettänyt poliittisen suvereniteettinsa jonkin ajan kuluessa – eikä siinä olisi mennyt kovin kauaa, Aleksander Haritsev muun muassa kirjoittaa.
Haritsev arvostelee kirjoituksessaan Venäjän eliitin keskittyneen aiemmin vain lähettämään lapsiaan ja rahojaan ulkomaille. Hän toteaa, että myös 70 prosenttia Venäjän parhaista fysiikan ja matematiikan oppilaitoksista valmistuneista lähti ulkomaille jatko-opintoihin eikä juuri kukaan heistä palannut.
– Jonkin ajan kuluttua olisimme menettäneet täysin potentiaalimme – taloudellisen teknologisen ja poliittisen, Haritsev kirjoittaa.
Hän listaa kirjoituksessaan myös Kremlin vision tulevaisuuden venäläisen ydinarvoista. Ne ovat ”aktiivinen patriotismi”, luova työ ja palvelus, me-henki, kansojen yhtenäisyys ja perinteiset perhearvot.
Haritsevin mukaan venäläisiin tulisi kohdistaa lisäksi systemaattisesti viestintää nykyistä suurempien perheiden perustamiseksi.
