Kremlin diktaattorin suosioluvut laskussa

Venäjän yhteiskuntasopimus on ukrainalaistarkkailijan mukaan murenemassa.
Ihmisiä sillalla Moskovan Kremlin edessä. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Ihmisiä sillalla Moskovan Kremlin edessä. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV

Vladimir Putinin suosio on useiden mittausten perusteella kääntynyt Venäjällä laskuun. Asiaan kiinnittää huomiota Ukrainan sisäministerin ex-neuvonantaja Anton Heraštšenko.

Vaikka mielipidemittauksissa on käytetty eri menetelmiä, on trendi Heraštšenkon mukaan selkeä.

– Levadan mukaan 74 prosenttia vastaajista oli kesäkuussa tyytyväisiä Putinin toimintaan. Vaikka luku on yhä korkea, on se 13 prosenttiyksikköä matalampi kuin elokuussa 2025. VTsIOM mittasi presidentin kannatuksessa kaikkien aikojen romahduksen, 70,4 prosentista kesäkuun lopussa 65,1 prosenttiin heinäkuun puolessavälissä, Heraštšenko kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Tyytyväisyys presidenttiin on yhä Venäjällä suurta, mutta mielipideilmasto on kuitenkin muuttunut lyhyessä ajassa kriittisemmäksi. FOM:n heinäkuisessa mittauksessa 66 prosentti antoi Putinin toiminnalle myönteisen arvosanan, kun vastaava lukema kesäkuussa oli 75 prosenttia.

Mittausten perusteella venäläisten silmätikkuna ei ole niinkään Ukrainan sota kuin sen vaikutukset tavallisten venäläisten arkeen ja lompakkoon. Tämä on kuitenkin merkittävä muutos, Heraštšenko toteaa, sillä sota ei enää ole Venäjän kansalaisille pelkkä kaukainen ja vähäpätöinen konflikti. Valtaenemmistö venäläisistä kannattaa kuitenkin yhä Venäjän asevoimien toimia Ukrainassa.

– Tässä ei ole ristiriitaa. Merkittävä osa venäläisistä tukee asevoimia valtiollisena instituutiona, haluten samalla sodan päättyvän sen taloudellisten ja yhteiskunnallisten seurausten vuoksi – luopumatta kuitenkaan toivosta, että Venäjä saavuttaisi tavoitteensa, ukrainalainen kirjoittaa.

Kremlin on myös yhä hankalampi selittää yli neljä vuotta kestäneen sodan käänteitä ja vaikutuksia parhain päin, kun sodasta taloudellisista vaikutuksista ja Ukrainan iskuista on tullut osa ihmisten arkea.

– Venäjän hallinto ei toistaiseksi ole kriisissä. Maan vakauden viime vuosina taannut epävirallinen yhteiskuntasopimus, jossa kansalaiset eivät puutu politiikkaan ja valtio puolestaan huolehtii siitä, ettei sota merkittävästi heikennä heidän arkeaan, on kuitenkin yhä selvemmin murenemassa, Heraštšenko arvioi.

Useat jäsenmaat vaativat poikkeuksia omien yritystensä suojelemiseksi.
Edellytykset valtavan maa-alueen hallintaan ovat käymässä Juri Krupnovin mielestä kyseenalaisiksi.
Kriisistä uskaltavat nyt puhua avoimesti, jopa Kremlin diktaattoria pitkään kannattaneet poliitikot.
Mainos