Venäjän tulot romahtavat sodan, pakotteiden ja huonon hallinnon rapauttaessa taloutta, Kyivinsider-lehti kirjoittaa.
Toukokuussa 2025 Venäjän budjettivaje oli 167,7 miljardia ruplaa – vaikka toukokuu on perinteisesti ollut Venäjälle budjettiylijäämien kuukausi.
Maan kokonaistulot laskivat toukokuussa 2,46 biljoonaan ruplaan, mikä tarkoittaa kuuden prosentin laskua viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Romahduksen syynä on pääasiassa öljy- ja kaasutulojen katastrofaalinen 35 prosentin lasku vuodessa, tulot tipahtivat vain 512,7 miljardiin ruplaan.
Öljyn ulkopuoliset tulot, aikanaan harvinainen valopilkku, kasvoivat vain 8 prosenttia vuodentakaisesta, selvästi vähemmän kuin maan 10 prosentin inflaatioaste, mikä viittaa reaaliseen supistumiseen.
Hallinnolle, joka rakensi finanssipolitiikkansa energian ja sodanaikaisen mobilisaation ympärille, luvut ovat tuhoisia. Helmikuusta lähtien öljyn ulkopuolisten verotulojen kasvu on hidastunut tasaisesti ja öljyyn sidotut tulot ovat romahtaneet.
Polttoainetulojen jyrkkä lasku heijastaa sekä maailmanmarkkinoiden hintojen laskua että länsimaiden tiukentunutta pakotteiden täytäntöönpanoa.
Samaan aikaan federaation menot jatkavat hallitsematonta kasvuaan. Toukokuussa hallitus käytti 2,63 biljoonaa ruplaa, 20 prosenttia enemmän kuin toukokuussa 2024. Budjetti suistui syvästi alijäämäiseksi, mikä on jyrkkä käänne aiempaan verrattuna: ylijäämää oli toukokuussa joka vuosi vuosina 2021–2024.
Kumulatiivisesti alijäämäkehitys on sitäkin hälyttävämpi. Valtiovarainministeriön tiedot osoittavat, että Venäjän kokonaisalijäämä vuonna 2025 on paljon huonompi kuin yhtenäkään vuonna ainakaan vuoden 2020 jälkeen. Käyrä syöksyy alaspäin ja on ohittanut jo pandemian aikaisen pohjalukeman.
Verotulokaaviot paljastavat syvenevän kaksijakoisuuden. Öljy- ja kaasuverotulot, jotka kasvoivat voimakkaasti vuoden 2024 alussa, alkoivat pudota vuoden puoliväliin mennessä ja ovat pysyneet negatiivisina siitä lähtien. Toukokuussa 2025 ne laskivat 35 prosenttia edellisen vuoden samasta ajankohdasta. Öljyn ulkopuolisten verotulojen kasvu, joka oli aiemmin tasaisesti yli 30 prosenttia, on hidastunut tänä keväänä 0–2 prosenttiin.
Kremlillä ei ole enää kasvavia tulonlähteitä – vain supistuvia.
Menojen kasvu sen sijaan jatkuu räjähdysmäisenä. Tammikuussa hyppäys oli 64 prosenttia verrattuna edellisen vuoden tammikuuhun. Toukokuussa vuosikasvu oli 20 prosenttia, mikä viittaa siihen, että sotilasoperaatioihin, kotimaiseen sortoon ja sosiaaliseen rauhoittamiseen kasvavan epävakauden edessä menee yhä enemmän rahaa.
Lukujen viesti on selvä, artikkeli tulkitsee. Venäjä polttaa rahaa ylläpitääkseen voittamatonta sotaa samalla kun sen tulot ehtyvät. Makrotaloudellisen vakauden illuusio on romahtanut. Jäljelle jää vain itseään syövä sota-ajan talous.
