Venäjä vaatii Ukrainaa luopumaan kaikista länsimaiden toimittamista asejärjestelmistä osana mahdollista tulitaukoa.
– Kaikki nämä aseet pitää tuhota, apulaisulkoministeri Aleksander Grushko sanoi Izvestia-lehden haastattelussa.
Vaatimusta ei voi pitää realistisena Ukrainan kanssa käytävien neuvotteluiden kannalta. Kremlin on toistuvasti sanottu pitävän yllä illuusiota neuvotteluhaluista, jotta maa välttyisi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vastatoimilta.
Ilmaiskut ja rintaman taistelutoiminta ovat jatkuneet samalla kun Venäjän johdosta on kuultu toinen toistaan rajumpia vaatimuksia Ukrainalle. Ne käytännössä tarkoittaisivat maan antautumista.
Aleksander Grushko sanoo länsimaisten aseiden muodostavan pitkän aikavälin uhkan Venäjälle. Hän väittää, että ne voisivat lisäksi päätyä myyntiin pimeillä markkinoilla.
Grushko nosti esiin Afganistaniin 1980-luvulla toimitetut Stinger-ilmatorjuntaohjukset.
– Tästä historiasta huolimatta on järkyttävää, kuinka holtittomia jotkut nykypoliitikot ovat, varaulkoministeri valitteli.
Kiel Institute -tutkimuslaitoksen seurannan mukaan Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat toimittaneet Ukrainalle sotilaallista ja humanitaarista tukea yhteensä noin 137 miljardin euron ja Yhdysvallat 114 miljardin euron edestä.
Kreml on lisäksi vaatinut Ukrainaa rajoittamaan asevoimiensa kokoa ja lakkauttamaan ”nationalistiset osastot” asevoimien ja kansalliskaartin alaisuudesta. Ukrainan pitäisi myös vetäytyä neljän maakunnan alueelta, jotka Venäjä on väittänyt liittäneensä itseensä, mutta joita venäläisjoukot eivät ole saaneet haltuunsa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvaili Kremlin julkistamaa neuvotteluasiakirjaa uhkavaatimuksena, jota ”kukaan ei ota tosissaan”.
