Venäjän varjolaivasto, joka kuljettaa fossiilisia polttoaineita kiertäen kansainvälisiä pakotteita, on joutunut hyökkäysten kohteeksi eri puolilla maailmaa, uutisoi ERR. Kyseessä voi olla uusi, epäsuoran vaikuttamisen keino osana laajempaa Ukrainan tukemaa kampanjaa, arvioi Viron puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtaja, eversti Ants Kiviselg artikkelissa.
Hyökkäyksiä on tapahtunut niin Välimerellä kuin Mustallamerelläkin, Libyan, Italian ja Turkin rannikoiden läheisyydessä. Viimeksi 6. heinäkuuta Ust-Lugan sataman edustalla Suomenlahdella, Kiviselg kertoi perjantaina tiedustelukeskuksen viikkokatsauksessa.
Hyökkäysten tekotapa on edelleen epäselvä, mutta asiantuntijat uskovat todennäköisimpänä vaihtoehtona käytettävän aikaviiveellä räjähtäviä vedenalaisia miinoja, jotka kiinnitetään aluksen runkoon, artikkelissa kerrotaan.
– Tällaiset miinat eivät useimmiten upota alusta, mutta riippuen aluksen lastista ja räjähteen sijoittelusta, uppoamista ei voida sulkea pois, Kiviselg selittää.
Venäjän varjolaivasto koostuu arviolta 700-900 aluksesta, joten vaikutus itse sotatoimiin on Kiviselgin mukaan toistaiseksi pieni ja epäsuora. Hän painottaa kuitenkin ilmiön strategista merkitystä.
– Hyökkäykset osoittavat Moskovan haavoittuvuuden, hän sanoo.
Iskujen jatkuessa ne voivat pitkällä aikavälillä vaikeuttaa varjolaivaston käyttöä pakotteiden kiertämisessä. Samalla ne heikentävät Venäjän kykyä rahoittaa sotakoneistoaan.
– Mikäli tällainen toiminta jatkuu, se voi vähitellen heikentää varjolaivaston käyttöä pakotteiden kiertämiseen ja siten vaikuttaa kielteisesti Venäjän sotakoneiston rahoitukseen, Kiviselg toteaa.
Toistaiseksi kukaan ei ole ottanut vastuuta hyökkäyksistä varjolaivoja vastaan.
