Yhdysvaltojen ja Israelin iskut Iraniin, Iranin toimet Hormuzinsalmessa ja sen hyökkäykset eri puolille Lähi-itää ovat laukaisseet öljyn hinnan rajuun nousuun – joidenkin arvioiden mukaan jopa sataan dollariin barrelilta, jos öljyn vienti Persianlahdelta keskeytyy pitkäksi aikaa. Venäjä, joka rahoittaa Ukrainan vastaista hyökkäyssotaansa öljytuloilla, seuraa tilannetta valppaasti.
– Vaikka nousu näyttää tasaantuvan, öljyn hinta on noussut tällä viikolla 15 prosenttia. Useat analyytikot ennustavat, että mitä pidempään konflikti jatkuu ja riskit Hormuzinsalmea ja Persianlahden energiainfrastruktuuria kohtaan säilyvät, sitä todennäköisemmin hintojen nousu jatkuu, yhdysvaltalaisasiantuntija Kimberly Donovan toteaa tässä analyysissaan.
Korkeilla öljyn hinnoilla on hänen mukaansa globaaleja taloudellisia heijastuksia, kuten korkeampi inflaatio, negatiiviset vaikutukset markkinoihin sekä bensiinin ja tavallisten hyödykkeiden hintojen nousu. Venäjän näkökulmasta öljyn hintakehityksellä on myös suorempia seurauksia, sillä kasvava tulovirta voi auttaa Kremliä jatkamaan hyökkäyssotaansa raskaista pakotteista huolimatta.
– Kun Yhdysvaltojen ja Israelin sota Irania vastaan Lähi-idässä laajenee, Venäjän sota Ukrainassa jatkuu. Mikäli Venäjää ei pysäytetä ja sille asetettuja sanktioita panna täytäntöön, maa voi saada tilaisuuden täydentää sotakassaansa. Se vahvistaisi Venäjän taantuvaa taloutta, antaisi sille tarvittavat varat verenvuodatuksen jatkamiseen Ukrainassa sekä heikentäisi Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden vaikutusvaltaa rauhanneuvotteluissa. Länsi ei voi antaa tämän tapahtua, johtajana Atlantic Council -ajatushautomossa toimiva Donovan painottaa. Pakotteita on kiristettävä nyt.
Yhdysvaltojen, EU:n, Britannian ja laajemman G7-pakotekoalition tulisi hänen mukaansa nyt tehostaa nykyisten Venäjän vastaisten pakotteiden täytäntöönpanoa. Tähän tulisi sisältyä lisäpakotteiden asettaminen Venäjän energiasektorille – myös pakotteiden ulkopuolella nyt oleville öljy-yhtiöille, jalostamoille, satamille ja rahoituslaitoksille, jotka mahdollistavat öljy- ja kaasukauppaa, hän toteaa.
Venäjän varjolaivastoon kuuluvien säiliöalusten tunnistamisesta olisi hänen mielestään edettävä niiden takavarikointiin.
– Takavarikot vähentäisivät Venäjän öljytuloja ja lähettäisivät selkeän viestin, että pakotteiden kiertämistä ei suvaita. Lisäksi nämä operaatiot poistaisivat vaaralliset, merikelvottomat alukset vesiltä, mikä ehkäisisi mahdolliset ympäristö- ja merionnettomuudet sekä mahdolliset kansalliset turvallisuusriskit, kuten merenalaisen infrastruktuurin vahingoittamisen, Donovan jatkaa.
Lännen tulisi hänen myös jatkaa Venäjän nesteytettyyn maakaasuun (LNG) kohdistuvia pakotteita, etenkin nyt, kun Qatarin LNG-kapasiteetti on Iranin sodan seurauksena poissa pelistä.
– Venäjä on yhä neljänneksi suurin LNG-toimittaja Australian, Qatarin ja Yhdysvaltojen jälkeen. Qatarin LNG-tuotannon lamauduttua Venäjä voisi täyttää tarjonnan aukon, ellei sitä valvota, hän huomauttaa.