Venäjällä on pulaa miehistä. Kyse on kahden venäläistutkijan Irina Boroganin ja Andrei Soldatovin mukaan syvästä ja pitkäaikaisesta demografisesta ongelmasta, jota Ukrainan sota entisestään pahentaa. Kun syntyvyys laskee ja väestön keski-ikä nousee, vaikutukset heijastuvat koko maahan ja aiheuttavat vakavia haasteita Vladimir Putinin hallinnolle.
– Ensinnäkin on pulaa sotilaista. Tilannetta vaikeuttaa Venäjän armeijan piittaamattomuus tappioista, mikä edellyttää uusien taistelijoiden jatkuvaa virtaa. Pysyäkseen tappioiden tahdissa Kreml käyttää nyt kaikkia pelikirjansa temppuja, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa (CEPA) työskentelevät Borogan ja Soldatov sanovat tuoreessa artikkelissaan.
Asevoimat ja puolustusministeriön alainen yksityinen sotilasyhtiö Redut toteuttavat heidän mukaansa laajamittaista pakkovärväystä Venäjän vankiloissa. Pahamainen Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhin on kuollut ja haudattu, mutta hänen tapansa tehdä vangeista tykinruokaa elää yhä.
– Tämäkään ei riitä. Niinpä viranomaiset ovat kääntäneet katseensa maahanmuuttajiin värvätäkseen heitä sopimussotilaiksi – alkuvaiheessa aggressiivisesti ja nyt väkisin, tutkijat toteavat.
Vain ajan kysymys
Aloitettuaan helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan Kreml on pyrkinyt Boroganin ja Soldatovin mukaan paikkaamaan sotilaspulaa värväämällä keskiaasialaisia siirtolaisia rintamalle ja luvannut vastineeksi Venäjän kansalaisuuden.
Toukokuussa Vladimir Putin allekirjoitti asetuksen, jolla yksinkertaistettiin palvelukseen astuvien ulkomaalaisten ja näiden perheenjäsenten kansalaisuusprosessia.
Asialla on myös kääntöpuolensa. Jo ennen sotaa noin 50 prosenttia uusista Venäjän kansalaisista oli tilastojen mukaan lähtöisin Keski-Aasiasta ja Etelä-Kaukasiasta, mikä aiheutti silminnähtävää tyytymättömyyttä kantaväestön keskuudessa.
– Kreml on tästä hyvin tietoinen ja pyrkii kääntämään tällaiset tunteet omaksi edukseen. Viranomaiset ovat jo käynnistäneet avoimen muukalaisvihamielisen kampanjan, jossa väitetään, että väkivaltaiset ja rikolliset maahanmuuttajat saalistavat paikallista väestöä, tutkijat sanovat.
Kremliä tukevat ja kansallismieliset somevaikuttajat käyvät heidän mukaansa maahanmuuttajia vastustavaa vihakampanjaa luonnehtien näitä väkivaltaisiksi barbaareiksi, jotka haluavat valloittaa Venäjän.
Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian valtiot ovat Boroganin ja Soldatovin mukaan hyvin tyytymättömiä siihen, että niiden kansalaisia värvätään Venäjän armeijaan. Kazakstan, Uzbekistan ja Kirgisia ovat jo vuonna 2022 kieltäneet kansalaisiaan taistelemasta Ukrainassa ankaran vankeusrangaistuksen uhalla.
Näissä maissa myös seurataan yhä huolestuneempina, kuinka Venäjälle houkutellut maanmiehet joutuvat Kremlin tukeman muukalaisvihan kohteeksi. Se, milloin asetelma käy kestämättömäksi, on tutkijoiden mukaan vain ajan kysymys.
