Verkkouutiset

Jalankulkijoita Moskovassa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / YURI KADOBNOV

”Kreml jahtaa vastustajiaan kuin Josif Stalin aikoinaan”

Jokaiselta venäläiseltä edellytetään nyt ehdotonta uskollisuutta johtajaansa Vladimir Putinia kohtaan.

Tunnettu venäläinen oppositiovaikuttaja Vladimir Kara-Murza on yritetty myrkyttää kahdesti. Huhtikuussa hänet vangittiin syytettynä Venäjän armeijaa koskevien ”väärien tietojen” levittämisestä, koska hän oli kertonut venäläisjoukkojen käyvän sotaa Ukrainassa.

Nyt häntä syytetään myös maanpetoksesta ja yhteistyöstä Naton kanssa sillä perusteella, että hän oli käyttänyt sotaa arvostelevia puheenvuoroja vieraillessaan Helsingissä, Lissabonissa ja Washingtonissa.

Marraskuussa turvallisuuspalvelu FSB pidätti 21-vuotiaan opiskelijan Gleb Verdiyanin ja heitti hänet vankilaan maanpetossyytteiden perusteella kaikkien aikojen nuorimpana maanpetoksesta syytettynä henkilönä. Venäläistutkijat Irina Borogan ja Andrei Soldatov pitävät erikoisena, että satunnainen arkkitehtiopiskelija Astrahanissa olisi kyennyt saamaan käsiinsä salaista tietoa ja välittämään sitä ulkomaisille tiedustelupalveluille, kuten FSB väittää.

– FSB on aiemmin käyttänyt maanpetossyytteitä pelottelutarkoituksessa esimerkiksi ahdistellakseen venäläisiä tiedemiehiä ja muita asiantuntijoita, mutta koskaan aikaisemmin sitä ei ole käytetty nuoria vastaan, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa sekä Venäjän tiedustelupalvelujen toimintaa seuraavassa Agentura.ru-ryhmässä toimivat Borogan ja Soldatov toteavat tuoreessa artikkelissaan.

Venäjällä lyhyessä ajassa tapahtunutta ilmapiirin muutosta kuvastaa heidän mukaansa myös se, että Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva Wagner-sotilasyhtiön perustaja Jevgeni Prigožin vaatii syyttäjänvirastoa ja FSB:tä tutkimaan Pietarin kuvernööriä maanpetosepäilyn perusteella.

Paluu bolševistisille juurille

Kreml katsoo Boroganin ja Soldatovin mukaan nyt, että kansalaisten uskollisuus valtiota kohtaan ei enää riitä, vaan jokaiselta voidaan edellyttää uskollisuutta myös Putinia ja hänen hallintoaan kohtaan. Tämä kielii heidän mukaansa sotatappioiden aiheuttamasta kasvavasta epätoivosta.

– Venäjällä maanpetos ei ole koskaan ollut oikeudellinen käsite, vaan se on ideologinen ja erittäin tunteisiin vetoava käsite, jonka juuret ulottuvat neuvostoajoille, he sanovat.

V.I. Leninin bolševikkihallitus vahvisti vuonna 1922 Neuvostoliiton ensimmäisen rikoslain, jossa painottui voimakkaasti vallankumousta vastustaneiden henkilöiden vaino. Rangaistaviksi säädettiin ”kaikki toimet, joiden tarkoituksena on työväen- ja talonpoikaisneuvostojen [neuvostojen] vallan ja perustuslakiin perustuvan nykyisen työväen- ja talonpoikaishallituksen kukistaminen; samoin kaikki toimet, joiden tarkoituksena on avustaa sitä kansainvälisen porvariston osaa, joka ei tunnusta kapitalismin tilalle astuvaa kommunistista järjestelmää”.

Kuten tunnettua, neuvostodiktaattori Josif Stalin otti tästä määritelmästä kaiken irti. Lakia on sittemmin useaan otteeseen muutettu, mutta maanpetoksen tunnusmerkkien epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus ovat säilyneet, samoin ankarat rangaistukset.

– Maanpetokseen syyllisiksi todenneet voidaan tuomita jopa 20 vuodeksi vankeuteen. Venäläinen yhteiskunta piittaa tästä hyvin vähän, Borogan ja Soldatov toteavat.

– Kara-Murzaa vastaan nostettujen syytteiden myötä Putinin hallinto on ottanut merkittävän askeleen palaamalla Neuvostoliiton aikaiseen tulkintaan, jonka mukaan uskollisuus ei ole uskollisuutta valtiolle itselleen vaan sitä johtaville henkilöille. Venäjä on jälleen kerran valtio, joka väittää edustavansa kansaa mutta pelkää sen vihaa. Sen kansalaiset kuulevat nyt vanhan ja tutun mantran: Olet joko meidän puolellamme tai meitä vastaan.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS