Afrikkalaisille työnhakijoille on luvattu töitä Venäjältä, mutta osa heistä on päätynyt rintamalle Ukrainaan.
Useiden maiden viranomaiset selvittävät nyt rekrytointiverkostoja, joissa tavallisista työpaikoista haaveilleita miehiä on painostettu allekirjoittamaan venäjänkielisiä sotilassopimuksia.
Kenialainen James Kamau Ndungu kertoi New York Timesin mukaan ystävilleen viime kesänä lähtevänsä Venäjälle päivätöihin. Hän oli 32-vuotias, työtön ja tarvitsi rahaa. Pian matkan jälkeen hän lähetti ystävilleen kuvan, jossa hänellä oli sotilasasu ja ase. Elokuussa hän kertoi olevansa juoksuhaudassa Ukrainassa.
Sen jälkeen hänestä ei enää kuultu.
Osa Afrikasta värvätyistä lähtee sotaan tietoisesti palkkasotilaaksi, mutta monille on luvattu aluksi siviilityötä esimerkiksi vartijana, kokkina tai tavallisena työntekijänä.
Rekrytoinnissa on käytetty pieniä ja nopeasti perustettuja yrityksiä, jotka esiintyvät matkatoimistoina tai työnvälittäjinä. Työpaikkoja on mainostettu WhatsAppissa, Telegramissa ja sosiaalisessa mediassa. Sopimukset ovat usein olleet venäjäksi, eivätkä lähtijät ole ymmärtäneet, mihin ovat sitoutumassa.
Taustalla on Afrikan vaikea työllisyystilanne. Monessa maassa nuorille on tarjolla vain vähän vakituisia töitä, mikä tekee ulkomaisista työpaikkalupauksista houkuttelevia. Kenialainen senaattori Okoiti Andrew Omtatah kuvasi epätoivoa rajulla vertauksella.
– Jos orjalaiva tulisi tänään Mombasaan kyltillä ”orjia tarvitaan lännessä”, laivassa ei olisi tilaa, Omtatah totesi.
Värväyksestä on kerrottu ainakin Keniassa, Tansaniassa, Sambiassa, Etelä-Afrikassa, Nigeriassa, Ghanassa, Togossa, Botswanassa ja Malissa. Kenian tiedustelupalvelun parlamentille esittämän arvion mukaan yli tuhat kenialaista on rekrytoitu taistelemaan Venäjän puolelle Ukrainassa.
Osa heistä on edelleen rintamalla, sairaaloissa tai kadonnut.
Etelä-Afrikka on puolestaan kotiuttanut kansalaisiaan, joiden kerrottiin joutuneen sotaan väärien lupausten perusteella. Presidentti Cyril Ramaphosan hallinto on selvittänyt 17 eteläafrikkalaisen tapausta, ja viranomaiset ovat tutkineet myös mahdollisia värvääjiä.
Lyhyen koulutuksen jälkeen taisteluun
Eräs New York Timesin haastattelemista miehistä on kenialainen Vincent Odhiambo Awiti. Hänen mukaansa hänelle luvattiin työpaikka venäläisestä kaupasta.
Pietariin päästyään hänelle ja muille miehille kerrottiin, että heidän oli allekirjoitettava sopimus Venäjän armeijan kanssa. Paluu Keniaan olisi vaatinut matkan kustannusten maksamista takaisin, mihin miehillä ei ollut rahaa.
Lyhyen koulutuksen jälkeen hänet lähetettiin taisteluihin Vovtšanskin alueelle Harkovan alueen pohjoisosissa. Mies kertoi joutuneensa ylittämään avoimen alueen ja kaksi jokea kohti juoksuhautaa, jota hän kutsui ”kuoleman vyöhykkeeksi”.
– Taistelin Venäjän puolesta. Minulla oli venäläinen univormu. Mutta se ei ollut minun sotani, Awiti sanoi.
Venäjä on kiistänyt pakottavansa ulkomaalaisia sotaan. Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi maaliskuussa, että ulkomaalaisia osallistuu Venäjän ”erikoissotilasoperaatioon”, mutta heidän mukaansa vapaaehtoiset toimivat Venäjän lain mukaisesti.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan sanoi New York Timesille, ettei Kreml ole tietoinen tapauksista, joissa afrikkalaisia olisi houkuteltu Venäjälle siviilitöillä ja sen jälkeen pakotettu sotimaan.
Ukrainan ulkoministeriö on arvioinut, että Venäjän joukoissa taistelee yli 1 400 afrikkalaista yhteensä 36 maasta. Myöhemmissä arvioissa määrä on noussut lähes 1 800:aan.
Rekrytointi kertoo Venäjän kasvavasta miespulasta. Venäjä on käyttänyt sodassa vankiloista värvättyjä miehiä, suuria rahapalkkioita ja ulkomaalaisia värväyskanavia. Afrikkalaisille suunnatuissa ilmoituksissa on luvattu jopa tuhansien dollarien kuukausipalkkoja, kertakorvauksia ja Venäjän kansalaisuutta.