Presidentti Donald Trumpin hallinnon lähestymistapa, jossa Yhdysvallat neuvottelisi Eurooppaa koskevista turvallisuuskysymyksistä suoraan Venäjän kanssa ilman Ukrainan ja Euroopan osallistumista, ei voi johtaa mihinkään hyvään, nimekäs amerikkalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija, tohtori Alina Poljakova sanoo.
– Jos syntyy sopimus, joka jättää Ukrainan turvattomaksi ja Euroopan haavoittuvaksi, myös transatlanttisesta liittosuhteesta hyötynyt ja sen ansiosta vaurastunut USA kärsii viime kädessä taloudellisesti ja sen turvallisuus heikkenee, Center for European Policy Analysis -ajatushautomoa johtava Poljakova toteaa tuoreessa artikkelissaan.
Huono lopputulos ei kuitenkaan vielä ole väistämätön, vaan kaikki riippuu hänen mukaansa siitä, kuinka Eurooppa korttinsa nyt pelaa.
– Huono skenaario on todellakin hyvin huono. Siinä Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat Venäjälle suosiollisen sopimuksen, joka tekisi Ukrainasta käytännössä vasallivaltion ja saattaisi Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin aivan uuteen uskoon, hän sanoo.
Tässä skenaariossa Ukrainan – todennäköisesti myös Georgian ja Moldovan – ovet Natoon sulkeutuisivat ja Ukrainaa painostettaisiin alueluovutuksiin ilman turvatakuita, jotka suojaisivat maata Vladimir Putinin johtaman Venäjän uudelta aggressiolta.
Tällaisen mallin sekä Ukraina että Eurooppa torjuisivat, jolloin Trump pääsisi syyttämään molempia sodan tarpeettomasta pitkittämisestä.
– Sen jälkeen asiat voisivat muuttua todella rumiksi. Yhdysvallat vetäytyisi sotilaallisesti maanosasta, ja Eurooppa jäisi syvästi haavoittuvaksi Venäjän halulle jatkaa marssiaan ja luoda uudelleen ”veljellisten” liittolaisten Varsovan liitto, jonka jäsenmaita johtaisivat Kremlistä käskynsä ja inspiraationsa saavat marionettijohtajat. On olemassa riski, että tämä voisi laukaista kolmannen maailmansodan, Poljakova varoittaa.
Tällainen näkymä ei ole vääjäämätön, vaan Eurooppa voi hänen mukaansa vielä omalla toiminnallaan vaikuttaa ratkaisevasti tapahtumien kulkuun. Kovilla päätöksillä on kuitenkin kiire.
Jos Eurooppa todella haluaa mukaan neuvotteluihin, olisi sen laadittava yhtenäinen ja johdonmukainen suunnitelma.
– Tämän olisi pitänyt tapahtua jo aiemmin. Euroopalla olisi ollut sodan alettua kolme vuotta aikaa tehdä vaikeita päätöksiä puolustusbudjeteista, valmiudesta ja puolustusteollisuuden investoinneista. Nyt, kun on epävarmaa, onko Yhdysvallat mukana, kiireellisyys korostuu entisestään, hän painottaa.
– Tämä hetki vaatii sitä, mitä Winston Churchill kirjoitti sodanaikaisiin muistioihinsa: ”Edellyttää toimia tänään.” Nyt on aika ajatella isosti ja toimia nopeasti – ja pyrkiä vuoropuheluun sen sijaan, että olettaisimme kaiken lukkiutuneen väistämättömään tuhon kierteeseen. Nyt on myös vältettävä kiusaus reagoida Trumpin hallinnon jokaiseen ristiriitaiseen lausuntoon ja keskityttävä varmistamaan, että tällä vauraalla ja viisaudella siunatulla mantereella olisi mahdollisimman paljon voimaa määrittää oma tulevaisuutensa niin, että muut sitä määrittäisi, Poljakova kiteyttää.