Kun Vladimir Putinin helmikuussa 2022 lupaama nopea voitto Ukrainasta ei toteutunutkaan, ”sotilaallisen erikoisoperaation” perusteluja on jouduttu tutkija Ksenija Kirillovan mukaan muuttamaan.
– Kuoleman ylistäminen on noussut yhä suurempaan rooliin. Jotkut uskonnolliset saarnaajat ovat toki harjoittaneet sitä alusta alkaen vakuuttamalla kuulijoilleen, että venäläiset voivat ”tulla omaksi itsekseen” vain tappamalla ja että Ukrainassa on vaakalaudalla ”koko Jumalan luomakunta”, hän sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Kirkollisten johtajien esimerkkiä seuraten myös maalliset propagandistit ovat ottaneet omakseen tämän näennäisuskonnollisen perustelun sodalle. Kremlin pahamaineisin äänitorvi, aina yhtä raivoisa Vladimir Solovjev selitti valtakunnallisessa tv-ohjelmassaan katsojille, että elämä on ”suuresti yliarvostettua” ja että heidän ei ole syytä pelätä kuolemaa, koska he pääsevät Putinin mukaan taivaaseen, Kirillova toteaa.
Venäläisen politiikan tutkijan Fjodor Birjukovin mukaan vallanpitäjät vaativat hallintoalamaisiltaan valmiutta uhrautua epäröimättä ja katumatta, esittämättä turhia kysymyksiä ja kyseenalaistamatta viranomaisten toiminnan asianmukaisuutta.
Monenlaisia motiiveja
Haastattelututkimusten mukaan yhä useampi venäläinen näyttää olevan Kirillovan mukaan valmis uhraamaan henkensä. Yksi taustamotiiveista on hänen mukaansa halu suojella Venäjää riippumatta siitä, kuka sodan on aloittanut. Tätä vahvistaa propagandistien pelottelu sillä, että Venäjän tappio johtaisi maan tuhoutumista.
– Kaiken takana on yhä uusien venäläissukupolvien mieliin iskostettu kritiikitön kuuliaisuus valtiota kohtaan. Lisäksi koetaan avuttomuutta. Mobilisoitujen parissa työskentelevät psykologit ovat todenneet monien vastentahtoisesti värvättyjen menneen rintamalle, koska oli yksinkertaisesti liian vaikeaa olla noudattamatta korkealta annettuja käskyjä ja sivuuttaa yleistä mielipidettä, Kirillova sanoo.
– Toiset ovat valmiita ottamaan kuoleman riskin taloudellisista syistä, koska haluavat ansaita rahaa ja ratkaista perheensä jokapäiväiset ongelmat. Tällaisiin päätöksiin rohkaisee propaganda, kuten Venäjän televisiossa esitetyt mainokset, joissa roolihenkilöt kirjoittautuvat armeijaan ostaakseen auton, lahjoittaakseen tyttärelleen tuliterän puhelimen tai yksinkertaisesti välttääkseen alkoholismiin johtavan tylsistymisen, hän toteaa.
Toivoa valoisammasta tulevaisuudesta luo hänen mukaansa se, että useimmat venäläiset unelmoivat järjestyksestä ja vakaudesta nyt vallitsevan kaaoksen ja epävarmuuden sijaan.
– Toistaiseksi Kreml kuitenkin terävöittää propagandaansa muuttaakseen venäläiset kansaksi, joka rakastaa kuolemaa – kansaksi, jolle murhaaminen ja kuoleminen ovat elämän tarkoitus.
