Kreml aikoo kaapata valtavan siivun arktista mannerjalustaa

Kyse on Paul Goblen mukaan jopa yli miljoonan neliökilometrin laajuisen alueen hallinnasta.
Hankkeessa onnistuminen merkitsisi valtavaa voittoa Vladimir Putinin hallinnon 25 vuotta kestäneille pyrkimyksille sen varmistamiseksi. AFP / LEHTIKUVA / VYACHESLAV PROKOFYEV
Hankkeessa onnistuminen merkitsisi valtavaa voittoa Vladimir Putinin hallinnon 25 vuotta kestäneille pyrkimyksille sen varmistamiseksi. AFP / LEHTIKUVA / VYACHESLAV PROKOFYEV

YK saattaa lähiaikoina hyväksyä vaatimukset Venäjän hallitsemien alueiden laajentamisesta arktisella alueella, väittää maan apulaisulkoministeri Aleksandr Alimov. Jos tämä pitää paikkansa, sillä olisi amerikkalaisasiantuntija Paul Goblen mukaan dramaattisia vaikutuksia koko alueen geopolitiikkaan ja -talouteen.

Alimov sanoo Venäjän esityksen arktisen alueen mannerjalustan rajoista olevan parhaillaan YK:n käsiteltävänä, ja näkymät sille, että Venäjän hallinta-alueen laajentamiselle 200 meripeninkulman vyöhykkeen ulkopuolelle näytettäisiin vihreää valoa, ovat hänen mukaansa lupaavat.

Jos Alimovin arvio on oikea, se tarkoittaisi ratkaisevaa läpimurtoa ja valtavaa voittoa Vladimir Putinin hallinnon 25 vuotta kestäneille pyrkimyksille sen varmistamiseksi, että Venäjä pääsee määrittämään alueen mineraalivarojen hyödyntämistä ja alusten kulkua arktisilla vesillä.

– Pian sen jälkeen, kun Putin oli noussut Venäjän presidentiksi, Moskova esitti tällaisen vaatimuksen. YK kuitenkin hylkäsi sen, koska siitä puuttuivat tarvittavat topografiset selvitykset ja kartat. Vuonna 2015 Kreml esitti uuden mannerjalustavaatimuksen, joka kohdistui aiempaa lähes 1,2 miljoonaa neliökilometriä laajempaan alueeseen.

Muut arktiset valtiot ovat Goblen mukaan vastustaneet Kremlin vaatimusta, mutta Yhdysvalloilla, joka ei ole YK:n merioikeusyleissopimusta koskaan ratifioinut, on ollut asiassa vain rajallista vaikutusvaltaa.

Putinin aloitettua helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan edellytykset Kremlin vaatimusten hyväksymiselle näyttivät haihtuneen ikiajoiksi taivaan tuuliin. Venäjällä YK-prosessin pysähtyminen on herättänyt raivoa, ja jotkut ovat jopa vaatineet vaadittujen alueiden yksipuolista haltuunottoa kansainvälisestä oikeudesta riippumatta.

Apulaisulkoministeri Alimovin optimistinen lausunto viittaa nyt kuitenkin Goblen mielestä siihen, että Kreml todella uskoo saavansa YK:n puolelleen.

– Jos niin tapahtuisi, se olisi hyökkäyssodassa altavastaajan asemaan joutuneelle Venäjälle valtava voitto, joka avaisi Kremlille mahdollisuuden hallita arktista aluetta Kiinan tuella, hän varoittaa.

Asiantuntija muistuttaa Venäjän kiusanteolla olevan synkät motiivit.
Yksi selitys on Ukrainan hyökkäykset Venäjän öljynjalostamoihin.
António Costan päätös avata diplomaattinen kanava Kremliin aiheuttaa hämmästystä.
Mainos