Missä asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä, sijaitsee noin 52 prosenttia Suomen työpaikoista ja luodaan yli puolet maan bruttokansantuotteesta ja valtaosa innovaatioista? Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun seuduilla.
Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat kiistatta ja koko ajan vahvemmin Suomen talouden moottori. Tulevaisuudessa sekä työpaikat että työntekijät keskittyvät yhä enemmän suurille kaupunkiseuduille.
Esimerkiksi kriittisten alojen työpaikkojen määrä kasvoi suurimmilla kaupunkiseuduilla 2010-luvulla noin 50 000:lla. Samaan aikaan muualla maassa näiden alojen työpaikkoja katosi 14 000, kertoo konsulttiyhtiö MDI:n kaupungeille tekemä tuore työvoimatarveselvitys. Kriittisiksi toimialoiksi laskettiin tässä teollisuus, rakentaminen, sote-palvelut, koulutus, ict ja majoitus- ja ravitsemusala.
Suurten kaupunkien merkitys ja työpaikkojen keskittymisen synnyttämä työvoimatarve ei kuitenkaan näy kriittisten alojen koulutuspaikkojen jaossa. Aloituspaikkoja on suurissa kaupungeissa vähemmän kuin työpaikkojen määrä ja kehitys edellyttäisivät.
Tämä on lyhytnäköistä aluepolitiikkaa, sillä suurten kaupunkien koko Suomelle tuomaa kasvua kannattaisi ehdottomasti vahvistaa lisäämällä pysyviä koulutuspaikkoja alueille, joissa työvoimalle on eniten kysyntää ja joissa osaajapula alkaa jo muodostaa pullonkauloja kasvulle.
Koulutuspaikoilla on toki aluepoliittista merkitystä kaikkialla Suomessa, mutta paikkojen jako ei saisi viedä eväitä kasvupolitiikalta.
Monilla kriittisillä aloilla on lähivuosina edessä eläköitymisaalto. Kuudessa suurimmassa kaupungissa kriittisillä toimialoilla työskentelee yhteensä noin 84 000 ihmistä, jotka ovat jäämässä eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä – siis viimeistään seitsemän vuoden sisällä. Paine on kova etenkin julkisella sektorilla. Esimerkiksi Tampereen seudulla koulutusalalta on eläköitymässä noin 20 prosenttia nykyisistä työntekijöistä muutaman vuoden sisällä.
Samaan aikaan varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on kasvamassa Suomessa vain Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Silti ainakin varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkamäärät ovat olleet Tampereella laskussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee, että alalle tulisi ensi vuonna 300 lisäpaikkaa. Niiden jakamisessa saa nyt olla tarkkana.
Koulutuspaikkojen lisäksi nyt on aika sijoittaa kansainvälisiin osaajiin, jos haluamme, että osaajia riittää tulevaisuudessakin. MDI:n laskemien mukaan koko Suomen väestönkasvu kääntyy laskuun vuonna 2033. Suurissa kaupungeissa sen sijaan kasvu jatkuu vuoteen 2040. Työikäisten kasvu kuitenkin perustuu kaikissa suurissa kaupungeissa vieraskielisten määrän kasvuun.
MDI:n ennusteen mukaan vieraskielisten määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä vajaan Tampereen verran eli runsaalla 240 000 ihmisellä. Vieraskielisten kotiutumiseen ja urapolkuihin kannattaa nyt käyttää suurilla kaupunkiseuduilla määritietoisesti aikaa ja vaivaa, jotta kasvu voidaan ottaa vastaan sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Suomesta on tehtävä vastaanottavainen maa, jonne osaajan on helppo tulla. Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen ja heidän kotiutumisensa tukemiseen laitettujen resurssien tulee olla pysyviä ja työn pitkäjänteistä, samoin koulutuspolitiikan. Tässä tarvitaan pysyvää yhteistyötä suurten kaupunkien ja valtion välillä, sillä osaajien koti tulee olemaan pääasiassa kaupungeissa – kuten myös käytännön arjen rakentamiseen liittyvät koulutuksen ja työllistymisen palvelut.
Osaamiseen liittyvät päätökset ovat tärkeitä, sillä jos kaupunkien kasvu sakkaa, se vaikuttaa koko Suomen kasvuun. Kaupunkien menestys puolestaan heijastuu myös niitä ympäröiville alueille.
