Huhtikuun kehysriiheen valmistaudutaan haastavassa taloustilanteessa. Hallituksen tavoitteena on usean miljardin menosäästöt.
Koulutus on ratkaisevan tärkeä investointi kansantalouden, kasvun, työllisyyden ja tuottavuuden kannalta. Olennaista koulutuksen ja opetuksen laadun kannalta on, että kuntien talous on kestävällä pohjalla. Jatkossa kuntien budjeteista noin 60 prosenttia menee koulutuksen ja kasvatuksen järjestämiseen.
Kuntatalouden tilanne on erittäin huolestuttava. Monissa kunnissa on käyty tai käynnissä yt-neuvotteluita tai säästöohjelmia. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen olisi raipanisku kuntatalouteen ja käytännössä koulutusleikkaus. Koulutuksen ja opetuksen laadun perustana ovat koulutetut ja kelpoiset opettajat varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka. Laadukas opettajankoulutus ja opettajien kelpoisuusvaatimukset takaavat yhdenvertaiset oppimisen edellytykset kaikille oppijoille kaikkialla Suomessa. Kelpoisuuksia opetusalalla ei pidä miltään osin väljentää, sillä se olisi lopullinen este oppimisen ja osaamistason suunnan kääntämiseksi. Kehotan jokaista lapsen vanhempaa selvittämään, opettaako hänen lastaan koulutettu kelpoinen opettaja.
Valtiovarainministeriön keräämät norminpukuehdotukset olisivat toteutuessaan kohtalokkaita laadukkaan opetuksen ja oppimisen varmistamisen näkökulmasta. Koulutusta sääteleviä normeja ei voi purkaa vaarantamatta lasten ja nuorten sivistyksellisiä perusoikeuksia. Laajempaa etäopetustakaan ei tarvita, koska etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on mahdollista jo nyt.
OAJ julkaisi hiljattain tuoreet jäsenkyselyt perusopetuksesta, lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta. Tulokset ovat karua luettavaa: opetusryhmien koot ovat liian suuria ja oppimisen tukea tarvitaan yhä enemmän. Opetusta ja oppimista häiritseviä asioita on kouluissa liikaa, eikä niiden poistamiseksi ole riittävän tehokkaita keinoja.
Viesti on hälyttävä, muttei valitettavasti yllättävä. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on miltei kahden miljardin euron rahoitusvaje muihin Pohjoismaihin nähden. Hallituksen tulee päättää koulutuksen pelastusrenkaasta, jolla maamme saadaan nostettua kestävästi koulutuksen aallon pohjalta takaisin aallonharjalle. Pitkän aikavälin suunnitelma on tarpeen, jotta koulutuksen rahoitus saadaan nostettua pohjoismaiselle tasolle.
Koko koulutusketjusta on pidettävä huolta. Oppimisen tuki on laitettava kuntoon kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi tulee varmistaa, että päteviä opettajia on riittävästi jatkossa. Tämä edellyttää aikuiskoulutustuen korvaavan mallin rahoituspäätöksiä ja ripeää valmistelua.
Laadukas koulutus ja opetus eivät ole itsestäänselvyys. Kehysriihi ja kevään 2025 kuntavaalit määrittävät sen, onko Suomi Sivistys-Suomi ja ovatko kaikki kunnat sivistyskuntia.
