Kotitalouksien varovainen kulutus hidastaa myös ruokasektorin kasvunäkymiä tänä ja ensi vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste.
Ruokavienti kasvaa, mutta odotettua hitaammin. Etenkin Yhdysvaltain tullipolitiikka tuo jännitteitä kansainväliseen kauppaan. Ruoan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia.
– Keskeinen ruokasektorin kasvun este on riittämätön kysyntä. Ostovoima on kohentunut, mutta se ei ole vielä näkynyt merkittävänä kysynnän lisääntymisenä, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg tiedotteessa.
Kotitalouksien varovaisuus näkyy myös ruokasektorilla, erityisesti kotimarkkinoilla. Vaikea työllisyystilanne, kotitalouksien heikentynyt asuntovarallisuus ja epävarmuus taloudesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta jarruttavat kulutushaluja, PTT kertoo.
Kokonaisuutena elintarvikemarkkinoiden näkymä säilyy silti ennustekaudella suhteellisen vakaana, vaikka toimintaympäristössä kuohuu. Tämä johtuu siitä, että kotimarkkinakysyntä on kaikesta huolimatta kohtalaisen vakaata.
Ruoan hinta nousee maltillisesti
Ruoan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia. Hintapainetta tuo elintarviketeollisuuden kustannustason nousu, kun työvoimakustannukset sekä monien tuontiraaka-aineiden kuten kahvin ja kaakaon hinnat ovat nousseet.
Toisaalta nousua hillitsevät vaisu kotimarkkinakysynnän kehitys ja vähittäiskauppojen hintakampanjointi. Ensi vuonna ruoan hintojen nousu jatkuu PTT:n arvion mukaan kahden prosentin tuntumassa.
Lihan ja maidon hinnat ovat tänä vuonna loivassa nousussa, mutta hintakehitys poikkeaa eri lihalajien välillä. Naudanlihan kuluttajahinta jatkaa loppuvuonna nousuaan korjausliikkeenä naudan jauhelihan saatavuusongelmille. Elokuussa naudanlihan kuluttajahinta oli noussut 13 prosenttia vuoden takaisesta.
Siipikarjanlihan ja sianlihan kuluttajahinnat taas ovat laskussa, mikä siirtää kysyntää varsinkin siipikarjanlihaan
Maitosektori vetää Suomen elintarvikevientiä
Ruokavienti kasvaa suotuisan hintakehityksen vetämänä, mutta odotettua hitaammin. Kansainvälisen kaupan jännitteitä on lisännyt erityisesti Yhdysvaltain arvaamaton tullipolitiikka. Tänä vuonna viennin arvo kasvaa noin seitsemän prosenttia, ja etenkin maitosektori vahvistaa asemiaan.
– Maitosektorilla vienti kasvaa tuntuvasti tuontiin verrattuna, mikä välittyy koko elintarvikeviennin kasvuun. Positiivisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan ensi vuonna, ja maailmanmarkkinoilla voin ja rasvattoman maitojauheen kysyntä jatkuu vahvana, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Energia ja rehut halvempia mutta lannoitteet kalliimpia
Maatalouden tuotantopanoshintojen raju heilunta on laantunut. Heikko talouskehitys globaalisti on laskenut erityisesti energian hintoja, ja laskeva kehitys jatkuu ensi vuonna. Myös rehujen hinnat laskevat tänä vuonna.
Kotimainen viljasato on tänä vuonna määrällisesti parempi kuin viime vuosina, mikä lisää erityisesti rehuviljojen tarjontaa. Runsaan sadon myötä viljojen hinnat laskevat merkittävästi.
Lannoitteiden hinnat ovat kuluvan vuoden aikana kääntyneet nousuun. Ajurina on erityisesti typpilannoitteiden raaka-aineen maakaasun hinnannousu.
– Maatalouden yrittäjätulo nousee tänä vuonna, mutta tulo on pysynyt jo vuosia melko tasaisesti noin miljardin euron tasolla. Yrittäjätulon nimellinen arvo on vuonna 2025 hieman parempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.
