Inflaatio jyllää, kuluttajien luottamus on historiallisen matalissa lukemissa ja rakennus- ja asuntoala ovat vaikeuksissa.
Taantuma odottelee kulman takana, jos ei siellä jo olla. Samaan aikaan Euroopan keskuspankki EKP puhuu koronnostoista. Suomalainen kuluttaja maksaa kovaa hintaa bensapumpulla ja kaupan kassalla. Talouden mannerlaattojen järistykset ja niiden seuraukset lompakolle ovat saaneet monen tavallisen matti meikäläisen kainalot hikoilemaan.
Koronnostoja tulee vielä lisää, mutta takalauta näkyy jo, uskoo Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
– Koronnostot purevat viiveellä. Suomessa esimerkiksi ollaan tyypillisesti kiinni 12 kuukauden euriborissa. Vuosi taaksepäin korot olivat vielä nollan tuntumassa, hän sanoo.
– Kuluttajainflaatio on jo parin kuukauden ajan tullut Euroopassa alaspäin. Nyt ollaan kuuden prosentin tasolla. Pohjainflaatio mietityttää edelleen keskuspankkia. Koronnostoja tulee varmasti niin pitkään kuin pohjainflaatio on korkealla.
Juho Keskinen uskoo, että tänä vuonna korot nousevat yli neljän prosentin. Samaan aikaan Euroopan keskuspankille aiheuttaa huolta se, että Saksa on ajautumassa taantumaan. EKP ei halua tukahduttaa talouskasvua kokonaan, vaikka sillä onkin annettu mandaatti inflaation pitämiseksi kahdessa prosentissa.
– En usko, että mennään kovin voimakkaasti yli neljän prosentin. Markkinaennusteiden ja talousdatan valossa en pidä todennäköisenä, että menemme viiteen tai sen yli. Tämän vuoden jälkeen EKP voi reagoida toiseenkin suuntaan, jos inflaatio on kääntynyt pysyvämmin laskuun ja samaan aikaan talousdata kertoo heikosta kasvusta.
Hypo ennusti maaliskuussa, että asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna kuusi prosenttia ja pääkaupunkiseudulla seitsemän. Uusimman ennusteen mukaan molemmat luvut ovat synkentyneet prosenttiyksiköllä.
– Inflaation jatkuminen odotettua korkeampana sekä siitä seuranneet EKP:n koronnostot. Lisäksi tuoreet asuntokauppatiedot kertovat, että asuntokaupassa ei ole keväällä tapahtunut minkään näköistä elpymistä. Huhtikuun osalta ollaan kolmanneksen alempana viime vuoteen verrattuna ja viidenneksen alempana vuoteen 2019 verrattuna, Keskinen kertoo syitä ennusteen heikkenemiselle.
Maltilliselle kasvukäyrälle voidaan siirtyä aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Ennusteeseen liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia. Jokaisella pilvellä on kuitenkin hopeareunus. Tällä kertaa hopeareunus on se, että nyt on otollinen aika ensiasunnon ostolle.
Kokonaisuudessaan tilanne on kuitenkin seisahtunut: uudet asunnot eivät myy ja uusia rakennusprojekteja ei aloiteta entiseen malliin. Saksassa puhutaan jo taantumasta. Se lienee myös Suomen kohtalo. Riittääkö taantuma vai tuleeko lama?
– En näe, että tulee lama. Mutta uskon, että tulee taantuma. Perusteluni on se, että korkojen nousu puree, teollisuuden uudet tilaukset ovat laskeneet ja yritysten luottamus on heikentynyt, Keskinen sanoo.
– Lamaan en usko, koska työmarkkinoilla tilanne on todella vahva ja monilla aloilla on työvoimapula. Lisäksi ihmisten ostovoima pysyy hyvänä inflaatio hidastuessa ja palkkojen samaan aikaan noustessa.
