Valtion maksamat koronatuet vähensivät kuntatyönantajien tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja. Tämä näkyy KT:n tiedustelun tuloksissa, joiden mukaan yt-neuvotteluja käytiin viime vuonna vain harvassa kunnassa. Kunnat ovat palkanneet myös lisähenkilöstöä koronaepidemian aikana. Lokakuussa 2020 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli 425 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvaneen viime vuonna neljällä tuhannella.
–Tähän on vaikuttanut pääasiassa koronaepidemian takia palkattu lisähenkilöstö. Henkilöstömäärän kehitysarvioihin vaikuttaa se, millaisena koronatilanne jatkuu tänä vuonna, sanoo johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti tiedotteessa.
Kuntatyönantajista 40 prosenttia kertoi kyselyssä ottaneensa korona-aikana käyttöön erilaisia etuuksia ja korvauksia. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan moninaisilla liikunta-, kulttuuri- ja virkistys- ja virike-etuuksilla. Paikallisesti on sovittu maksettavaksi esimerkiksi korotettuja hälytys-, ylityö- ja tuplavuoro- ja vuoronvaihtokorvauksia. Korvauksia on maksettu myös koronarokottajille, jäljittäjille, keikkatöistä muissa yksiköissä sekä lomien peruuntumisista. Osalle henkilöstöä on maksettu esimerkiksi 100–200 euron suuruisia kertakorvauksia palkkiona hyvästä työstä, jaksamisesta ja joustavuudesta vaikeassa koronatilanteessa.
Koronatuet ovat väliaikainen helpotus kuntien taloustilanteeseen
– Hallituksen velalla rahoitetut koronatukipaketit ovat tuoneet kunnille toivottua taloudellista helpotusta. Ne vähensivät tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja viime vuonna. Tukipaketit ovat kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. Rakenteellinen alijäämä tulojen ja menojen välillä säilyy ennallaan, muistuttaa toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Valtaosa säästöistä toteutettiin viime vuonna ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Muilla keinoilla kuten esimerkiksi tehostamalla toimintoja saatiin aikaiseksi 64 prosenttia tarvittavista säästöistä. Vapaaksi vaihdettujen lomarahojen osuus oli 23 prosenttia ja vapaaehtoisten palkattomien vapaiden osuus 9,3 prosenttia.
Yt-neuvottelut käytiin vain harvassa kunnassa
Vain seitsemän prosenttia KT:n tiedusteluun vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä oli käynyt yt-neuvotteluja vuonna 2021. Tänä vuonna niitä arvioidaan käytävän saman verran. Taloudellisista syistä tehdyt lomautukset koskivat viime vuonna 800 palkansaajaa, mikä on 0,3 prosenttia koko henkilöstöstä. Tänä vuonna lomautusten arvioidaan koskevan 1 300 palkansaajaa. Taloudellisista syistä johtuvia irtisanomisia ei ollut viime vuonna juuri lainkaan.
Kunta-alalla on pulaa osaavasta työvoimasta, mikä vaikuttaa jo palvelujen saatavuuteen ja palvelutasoon. Tiedusteluun vastanneet kuntatyönantajat painottivat lisähenkilöstön palkkausta palkankorotusten vaihtoehtona, mikäli lisärahoitusta olisi käytettävissä. Lisätyövoiman palkkaamisella voitaisiin vaikuttaa koko henkilöstön työn kuormituksen vähentämiseen.
KT:n ajankohtaistiedustelu toteutettiin joulukuussa 2021. Se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, joista tiedusteluun vastasi 185. Yhteenvedon tiedustelun tuloksista löydät tästä.
Kuntatyönantajat on kunta-alan ja hyvinvointialueiden työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden etuja työmarkkinoilla. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa jäseniään valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.
