Finanssialan Keskusliiton (FK) teettämän Vakuutustutkimus 2014:n mukaan 78 prosenttia kansasta vastustaa omaisuuden huomioimista kunnallisissa asiakasmaksuissa.
Suomalaiset ovat valmiita käyttämään omaa varallisuuttaan hyvinvointinsa rahoitukseen, mutta eivät halua tähän pakkoa. Kansalaiset ovat siten vahvasti sitä mieltä, että omistusasunto, kesämökki tai muu varallisuus ei saisi jatkossakaan korottaa kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksuja.
Nykyisin asiakasmaksuihin vaikuttavat tulot 85 prosenttiin asti. Tästäkin voi aiheutua vääristymiä, jos ja kun hyvän eläkkeen varassa elävältä peritään käytännössä yli todellisten kulujen. Nyt 17 prosenttia palvelujen kustannuksista katetaan palvelumaksuilla ja laitoshoidosta 25 prosenttia.
Aika ajoin kuitenkin myös varallisuuden huomioon ottaminen on noussut esiin. Ehdottomasti suurin osa suomalaisten nettovarallisuudesta on eläkeläisillä. Tuorein selvitys on valmistumassa, mutta jo viisi vuotta sitten eläkeläistaloudella oli keskimäärin noin 200 000 euron nettovarallisuus.
Johtaja Timo Silvola Finanssialan Keskusliitosta arvioi, että joudumme ottamaan ikääntyneiden varallisuutta käyttöön hyvinvoinnin rahoituksessa.
– Me emme saa tätä yhteiskuntaa pelittämään niin hyvin, ettemme joutuisi kajoamaan tähän varallisuuteen. Iso kysymys on se, teemmekö me se yksityishenkilöinä itse ja sitä kautta kevennämme julkisen talouden kestävyysvajetta. Vai tapahtuuko se niin, että siirrytään julkisten palveluiden asiakasmaksuissa tulojen lisäksi ottamaan myös omaisuus huomioon. Tämä oli hallituksessa esillä 2013, mutta ei saanut kannatusta.
Silvolan mukaan vasemmistoliitto olisi nyt tähän kuitenkin valmis ja noin puolet demareistakin.
4,5 miljardia perintöinä
FK:n mukaan vuodessa siirtyy perintönä sukupolvelta toiselle noin 4,5 miljardia euroa. Merkittävä osa siitä on asunto- ja mökkivarallisuutta, metsätiloja, rahastoja ja osakkeita.
Kaikista suomalaisista 70 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Eläkeläisten luku on tätäkin korkeampi eli 80 prosenttia. Eläkeläisten omistus on myös pääsääntöisesti velatonta.
Pelkästään asuntovarallisuuden arvo on 270 miljardia, mikä tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi käänteisen asuntolainan avulla täydentävään hyvinvoinnin tai hoivan rahoitukseen.
Omaisuuden hyödyntämiseen voidaan Silvolan mukaan kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvia ratkaisuja. Yksi tällainen olisi kunnallisen palvelusetelin ja yksityisen kertamaksuisen eläkevakuutuksen yhdistelmä.
Viesti nuorille?
Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti ei puolla työllä ansaitun omaisuuden sosialisoimista.
– Ei pidä rankaista ihmisten säästäväisyyttä, hän linjaa.
Kauppatieteiden maisteri ja hallintotieteiden tohtori Lauslahti selvittää paraikaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalleja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Hänen mukaansa ei voi olla hyväksyttävää asettaa ihmisiä elämänsä loppukaarella eriarvoiseen asemaan elintapojensa mukaan: ovatko säästäneet vai vaikkapa matkustelleet.
Lauslahti pohtii myös mahdollisen pakon antamaa viestiä nuorille, jotka suunnittelevat omistusasunnon hankkimista. Miksi hankkia, jos on etukäteen tiedossa, että se viedään?
Myös keskusta myötäilee FK:n linjausta. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anu Vehviläinen sanoi puolueen vaaliristeilyllä, että keskusta ei hyväksy jatkossakaan kansalaisten varallisuuden huomioimista kunnallisten hoivapalvelujen asiakasmaksuissa.
