Kolme neljästä asuntovelallisesta on muuttanut kulutustottumuksiaan tai lykännyt hankintoja korkojen ja hintojen nousun vuoksi. Joka neljäs suomalainen ei ole joutunut sopeuttamaan talouttaan.
Hieman yli puolet (51 %) suomalaisista on joutunut vähentämään kulutustaan ei-välttämättömistä menoista kuten vaatehankinnoista ja ravintolassa käynnistä. Niinikään joka toinen (50 %) suomalainen asuntovelallinen on joutunut vähentämään rahankäyttöään päivittäisissä menoissa tai siirtynyt ostamaan edullisempia tuotteita.
Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin Yougovilla teettämästä Asuntolainapulssi-kyselytutkimuksesta. Vastaaja on voinut valita monta vaihtoehtoa, kuinka hän on sopeuttanut talouttaan.
– Osaan kotitalouksista hintojen ja korkojen nousu ovat osuneet kohtuuttomasti. Isossa kuvassa suomalaiset asuntovelalliset pärjäävät kuitenkin hyvin. Vaikka arjen kulujen pienentäminen on tällä hetkellä yleinen puheenaihe, koskettaa se tutkimuksen mukaan vain joka toista suomalaista asuntovelallista, sanoo tiedotteessa Sari Takala, Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja.
Neljännes vastaajista (25 %) kertoo, että ei ole joutunut tekemään omassa taloudessaan mitään muutoksia korkojen tai hintojen nousun vuoksi. Osuus on ennallaan verrattuna tämän vuoden helmikuuhun (24 %) ja viime vuoden marraskuuhun (26 %).
Danske Bank on lisännyt asiakkaiden neuvontaa hintojen ja korkojen nousun vuoksi. Laina-ajan pidennys on mahdollistanut monelle puskurirahaston säästämisen ja sijoittamisen jatkamisen lainanlyhentämisen ohella, kun asuntolainan kuukausierä on pienentynyt.
Osa asuntovelallisista on joutunut tekemään taloudessa dramaattisempia toimia. Vastaajista 10 prosenttia kertoi, että on joutunut lykkäämään joidenkin laskujen maksua. Kahdeksan prosenttia on joutunut turvautumaan läheisten taloudelliseen apuun. Kuusi prosenttia vastaajista on joutunut ottamaan uutta lainaa.
– Jos omassa taloudessa ei ole liikkumavaraa, kannattaa selvittää pankin kanssa auttaisiko esimerkiksi laina-ajan pidennys tai lyhennysvapaa tilanteeseen, Takala toteaa.
Kyselytutkimukseen vastasi 849 täysi-ikäistä suomalaista, joilla on asuntolainaa. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 14.9.–18.9.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.