Kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen nosti eduskunnassa talouskeskustelun ytimeen kysymyksen siitä, millaisen Suomen nykyiset päättäjät jättävät seuraaville sukupolville.
Heikkisen mukaan velkaantumisen taittamisessa ei ole kyse vain valtiontalouden numeroista, vaan suomalaisten arjen turvasta ja yhteiskunnan jatkuvuudesta.
– Velkaantumisen taittamisessa on kyse perusarvoista. Yhteiskunta on ketju, joka kietoo yhteen niin menneet, nykyiset kuin tulevat sukupolvet, Heikkinen sanoo pitämässään kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.
Heikkisen mukaan velan hinta näkyy nyt rajusti kasvavina korkomenoina. Hän varoittaa, että korkolasku uhkaa syödä tilaa niiltä menoilta, joilla Suomi rahoittaa palveluita, turvallisuutta ja kasvua.
– Velkaantumisen raju hinta näkyy nyt raadollisella tavalla. Vain muutama vuosi sitten korkomenot olivat alle miljardin, mutta ensi kaudella ne nousevat jo yli kuuden miljardin euron. Tämä on järkyttävä luku. Raju velkaantuminen ja korkomenojen kasvu uhkaavat tiputtaa pohjan kaikelta muulta, Heikkinen sanoo.
Heikkinen pitää Petteri Orpon (kok.) hallituskauden aikana päätettyä velkajarrua käännekohtana suomalaisessa talouspolitiikassa.
– Suunnanmuutosta ei olla aiemmin oltu valmiita tekemään. Onneksi Orpon hallitus on kääntänyt kurssin tuomalla Suomeen velkajarrun, Heikkinen sanoo.
Heikkinen haastaa samalla opposition vastaamaan aiemmasta velkalinjasta. Hänen mukaansa vaikeita päätöksiä lykättiin liian pitkään, ja riitoja ratkaistiin velkarahalla.
– Uskoa valettiin valtavirran taloustieteen ulkopuolisiin humpuukiteorioihin. Lisävelkaa otettiin kymmeniä miljardeja, joista iso osa ei liittynyt koronaan tai Venäjän hyökkäyssotaan. Kaikki poliittiset riidat sovittiin velkarahalla.
Heikkinen korostaa, että talouden tasapainottaminen ei saa tarkoittaa Suomen turvallisuuden tai kasvun edellytysten heikentämistä. Hänen mukaansa puolustuksesta ei voida nykyisessä turvallisuustilanteessa tinkiä, ja työnteon sekä yrittäjyyden edellytyksiä on vahvistettava.
Heikkisen mukaan Suomen tilanne on vaikea, mutta ei toivoton. Hän painottaa, että vastuullinen talouspolitiikka on lopulta luottamuksen rakentamista tulevaan.
– Suomalaiset tarvitsevat luottoa ja toivoa tulevaan. Meillä on yhä kaikki menestymisen mahdollisuudet. Vastuunkanto ja vaikeat päätökset eivät ole helpoin tie. Työtä tehdään kuitenkin Suomen, ei suosion vuoksi, Heikkinen sanoo.