Kokoomuksen eduskuntaryhmä linjaa tuoreessa ohjelmassaan puolueen maahanmuuttopoliittisia tavoitteita Puolue haluaa tehdä Suomesta houkuttelevamman osaajille. Samalla maahan jäämisen, sosiaaliturvan ja kansainvälisen suojelun ehtoja halutaan kiristää.
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) korostaa, että maahanmuuttajanaiset on saatava mukaan työelämään. Yksikään nainen tai lapsi ei saa jäädä suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle.
Avainasemassa on kielitaito.
– Kielen oppiminen ja työnteko ovat avaimia itsenäiseen elämään. Kun nainen osaa suomea, hän pystyy hoitamaan omia asioitaan, asioimaan lääkärissä, osallistumaan lapsensa koulunkäyntiin ja löytämään työtä. Kyse on aivan tavallisista asioista, jotka kuuluvat jokaiselle naiselle, Risikko sanoo tiedotteessa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää lisäksi, että nykyisen S2-opetuksen tilalle luotaisiin uusi malli, jossa opetus on lähtökohtaisesti määräaikaista ja jatkuu tukiopetusluontoisena yleisopetuksessa. Lisäksi lapsen kielitaito arvioitaisiin kolmivuotisneuvolassa.
– Lapsen tulevaisuus ei saa riippua siitä, mitä kieltä hänen kotonaan puhutaan. Jokaisen lapsen on saatava oppia suomea tai ruotsia niin hyvin, että hän pärjää koulussa ja saa samat mahdollisuudet kuin muutkin. Kolmevuotisneuvolassa voimme tunnistaa tuen tarpeen ajoissa.
Risikko muistuttaa, että puutteellinen kielitaito voi vaikeuttaa sekä vanhemman että lapsen arkea. Siksi kielen oppimiseen on tarjottava mahdollisuuksia, mutta myös odotettava aktiivista osallistumista.
– Suomeen muuttaminen tuo mukanaan oikeuksia, mutta myös vastuuta. Meidän on autettava ihmisiä pääsemään kiinni suomalaiseen arkeen, mutta kotoutumista ei voi tehdä kenenkään puolesta. Jokaiselta on voitava odottaa myös omaa panosta. Suomessa naisen paikka on siellä, missä hän itse haluaa olla. Kielitaidon puute tai riippuvuus toisista ihmisistä ei saa sulkea häneltä näitä mahdollisuuksia.
Varapuhemiehen mukaan Suomessa jokaisella naisella pitää olla mahdollisuus opiskella, tehdä työtä ja ansaita omat rahansa.
– Se koskee myös maahanmuuttajanaisia. Emme saa hyväksyä sitä, että esimerkiksi äiti jää vuosiksi kotiin ilman kielitaitoa ja mahdollisuutta omaan toimeentuloon.
Maahanmuuttajien sosiaaliturvaan esitetään muutoksia
Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) pitää tärkeänä, että maahanmuuttajien sosiaaliturva sidotaan Suomessa tehtyyn työhön.
Eduskuntaryhmä esittää, että maahanmuuttajien oikeutta kansan- ja takuueläkkeeseen kiristetään asumisaikavaatimuksia ja muita ehtoja muuttamalla. Mitä pidempään henkilö on asunut muualla kuin Suomessa, sitä pienempi hänen kansan- ja takuueläkkeensä olisi.
– Kuvitellaan kaksi ihmistä. Toinen on tehnyt Suomessa vuosikymmeniä töitä pienellä palkalla ja maksanut siitä veronsa. Toinen on muuttanut Suomeen vasta elämänsä loppupuolella. Onko oikein, että heidän eläkkeensä voivat olla lähes samansuuruiset? Minusta ei. Suomessa tehdyn työn pitää näkyä myös siinä turvassa, jonka yhteiskunta tarjoaa, Vikman sanoo tiedotteessa.
– Suomen eläkejärjestelmä on rakennettu sukupolvien työllä. Sen on oltava oikeudenmukainen myös niille suomalaisille, jotka ovat käyneet töissä koko ikänsä, mutta joiden palkka ja eläke ovat jääneet pieniksi. Ei voi olla yhdentekevää, onko ihminen asunut ja tehnyt töitä Suomessa vuosikymmeniä vai muuttanut tänne vasta vähän ennen eläkeikää.
Kokoomus haluaa muuttaa myös maahanmuuttajien työttömyysturvaa. Eduskuntaryhmän esityksen mukaan oikeus työttömyysturvaan syntyisi jatkossa työnteon kautta ja etuuden määrä porrastettaisiin Suomessa tehdyn työn keston mukaan.
Vikman korostaa, että Suomeen muuttavalla on oltava mahdollisuus rakentaa oma tulevaisuutensa työnteon ja yrittämisen kautta. Samalla yhteiskunnan on voitava edellyttää jokaiselta työkykyiseltä vastuuta omasta toimeentulostaan.
– Maahanmuuton on perustuttava työntekoon, omalla työllä toimeen tulemiseen ja yhteisten sääntöjen noudattamiseen.
Ohjelmassa halutaan myös lisätä ulkomailta työntekijöitä rekrytoivien yritysten vastuuta työntekijöiden toimeentulosta. Kansanedustaja Noora Fagerström (kok.) korostaa, ettei työperäinen maahanmuutto saa perustua siihen, että veronmaksajat täydentävät liian pieniksi jääviä palkkoja.
– Jos yritys palkkaa työntekijän ulkomailta, palkalla pitää pystyä elämään Suomessa. Ei voi olla niin, että yritys saa työntekijän ja suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan osan hänen toimeentulostaan. Se ei ole reilua työntekijää eikä veronmaksajaa kohtaan, Fagerström sanoo tiedotteessa.
Yrityksen vastuu koskisi työntekijän toimeentuloa, kieliopintoja ja kotoutumisen onnistumista.
Fagerström muistuttaa, että Suomessa tarvitaan myös kansainvälisiä osaajia ja työntekijöitä. Työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja on siksi samalla nopeutettava. Rekrytoinnin on silti oltava reilua ja kestävällä pohjalla, Fagerström sanoo.
Eduskuntaryhmä vaatii myös määrätietoisia toimia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, epäasiallisia työehtoja ja ihmiskauppaa vastaan.
– Ulkomailta tullut työntekijä ei saa joutua tilanteeseen, jossa hän on täysin työnantajansa armoilla. Työehdoista on pidettävä kiinni, palkka on maksettava asianmukaisesti eikä työntekijän riippuvaista asemaa saa käyttää hyväksi. Rehellisesti toimivien yrittäjienkään etu ei ole, että joku kilpailee polkemalla palkkoja ja työehtoja
Fagerströmin mukaan maahanmuuttopolitiikassa on kyettävä yhdistämään yritysten mahdollisuus rekrytoida ja työntekijöiden oikeus kunnolliseen toimeentuloon.
– Kokoomus haluaa Suomeen lisää työtä, yrittäjyyttä ja kasvua. Työperäinen maahanmuutto voi olla Suomelle suuri mahdollisuus, kun pelisäännöt ovat kunnossa.