Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on huolissaan valtion velkaantumisesta.
– Kun 2019 aloitimme eduskuntakauden, Suomella oli velkaa noin 105 miljardia, ensi vuonna jo reilusti yli 150 miljardia – jopa enemmän, jos tulee lisätalousarvioita. Ja luultavasti tuleekin jopa tältä hallitukselta, Pia Kauma sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että Suomi on velkaantunut ennätysmäisesti kolmessa ja puolessa vuodessa. Tänä vuonna maksetaan valtion velasta 740 miljoonaa euroa korkoja ja ensi vuonna 1,5 miljardia – lähes kaksi kertaa poliisin määräraha, hän vertaa.
Kauma puhui Espanjan Fuengirolassa päivänpolitiikasta Costa del Solilla asuville suomalaisille. Noin puolet kuulijoista oli yrittäjiä, loput eläkeläisiä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on perustellut velanottoa korona- ja energiakriiseillä. Pia Kauman mukaan tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa.
– Valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan jopa puolet tästä voi olla muuta kuin näiden kriisien hoitoon tarkoitettua rahaa.
– Siellähän on tehty pysyviä menolisäyksiä, kuten oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen, Kauma muistuttaa.
Kokoomus on saanut valmiiksi varjobudjettinsa. Se julkaistaan tiistaina 29. marraskuuta. Siinä hallituksen budjettiesitys on käyty läpi ja punakynä on käynyt monen menonlisäyksen kohdalla.
– Suomi tarvitsee suunnitelman, jossa me käännetään tämä velkaantumisen tie niin, että kahdeksan vuoden kuluttua ollaan säästetty kymmenen miljardia 10 mrd euroa. Se tulee lisäämällä tuloja ja vähentämällä menoja, Kauma sanoo.
Ei vain veronkevennyksiä
– Iso muutos, joka tarvitaan, olisi kokoomuksen hallituksessa työn vastaanottamiseen kannustaminen. Itse kannatan sitä, että työttömille sovellettaisiin niin sanottua Tanskan mallia, Pia Kauma toteaa.
– Porrastetaan ansiosidonnainen päiväräha niin, että se on aluksi vähän suurempi kuin nyt, mutta sitten se vähitellen laskee. Autetaan työtöntä löytämään nopeasti uusi työpaikka, hän jatkaa.
Myös paikallisen sopimisen mahdollisuutta tulisi kansanedustajan mukaan lisätä.
– Näin henkilön palkaaminen olisi joustavampaa, mutta niin myös hänestä eroon pääseminen, jos homma ei toimikaan, Kauma järkeilee.
Porkkanana kokoomus alentaisi tuloveroa.
– Se on yksi asia, mikä heikentää työn vastaanoton kannustavuutta. Meillä on jo ensi vuoden budjettiin laitettu miljardi veronkevennyksiä palkansaajille ja eläkeläisille.
Kyseessä on kuitenkin kokonaisuus.
– Emme kuvittele, että vain veronkevennyksillä saadaan hirveästi talouskasvua aikaan, vaan on tehtävä samanaikaisesti kaikkea muuta, Pia Kauma tähdentää.
Potkua talouteen haettaisiin kannustimista yrityksille, jotta ne satsaisivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhdessä valtion kanssa. Tavoitteena on neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Valtio tukisi aktiivisia menonlisäyksiä kolmasosan ja kaksi kolmasosaa tulisi yrityksiltä itseltään. Se olisi valtion vivutus saada yksityisiä investointeja liikkeelle.
Myös väestökehitys huolettaa.
– Lapsia ei synny tarpeeksi ja väestö ikääntyy. Vaarana on, että Suomi näivettyy, jos emme tee riittäviä toimia sen eteen, että talous saataisiin kasvuun, Kauma summaa.
Hänen mielestään työvoimapulaan pitää hakea apua työperäisestä siirtolaisuudesta Kanadan mallilla.
– Siellä haetaan aktiivisesti eri maista osaavaa työvoimaa. Henkilöiden pätevyys ja koulutustausta pisteytetään. Heitä haetaan suoraan yrityksiin ja provinsseihin.
Mutta eikö Suomen valtion velkaantuminen ole ihan keskimääräistä eurooppalaista tasoa? Kauma puhuu mieluummin julkisesta velasta, johon lasketaan valtion velan lisäksi muun muassa kuntien ja muiden julkisyhteisöjen velat.
– Suomen julkinen velka on jo yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa raja oli 60 prosenttia. Eli me ollaan menty sen yli, Pia Kauma perustelee Verkkouutisille.
Hän lisää, että myös IMF on puuttunut velkaantumiskehitykseen, ei ainoastaan kokoomus ja oppositio.
Kokoomus haluaisi supistaa menoja joka vuosi yli miljardilla seuraavat kahdeksan vuotta. Mistä nämä säästöt tulevat?
– Me joudutaan ottamaan säästöjä ihan kaikkialta. Me joudumme menemään sinne budjettikirjaan, jossa on 500 riviä, kohta kohdalta käymään läpi, mitä tarvitaan ja mitä ei, Kauma selittää.
Kansanedustajan mielestä Marinin hallitus ei voi ottaa kunniaa Suomen 73 prosentin työllisyysasteesta.
– Se on aika hyvä, mutta niistä asioista on tehty jo edellisen Sipilän hallituksen aikaan päätökset, Kauma sanoo.
