Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan. Kuukausi sitten kokeiluun kuuluvien tutkimusten valikoima kasvoi 20 uudella tutkimuksella, ja vuoden 2027 alusta kokeiluun on tulossa lisää parannuksia.
Valinnanvapauskokeilun tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta ja vastata entistä paremmin ikääntyneiden tarpeisiin. Kansanedustaja Pia Kauman (kok.) mukaan kokeilun kehittäminen on tervetullut askel.
– Uusien tutkimusten sisällyttämisen myötä lääkärin vastaanotolle hakeutuneiden vaivoja voidaan selvittää aiempaa nopeammin. Ensi vuonna tavoitteena on kasvattaa korvattavien yleislääkärikäyntien määrä kolmesta kuuteen vuodessa, mikä parantaa kokeilua entisestään, Kauma sanoo tiedotteessa.
Osana Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaa oleva valinnanvapauskokeilu antaa 65 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden hakeutua yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.
Myös kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) pitää kokeilua onnistuneena.
– Tähänastiset tulokset osoittavat, että Orpon hallituksen kokeilu on nopeuttanut lääkärille pääsyä. Kokeilun toinen vahvuus on hoidon pitkäjänteisyydessä: asiakas voi itse valita lääkärin, jonka vastaanotolla asioi. Kaikki lääkäriajat voi siis halutessaan ottaa samalle lääkärille, kunhan hän on kokeilun piirissä, Vikman kirjoittaa Tamperelaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Kokeilusta saadut tiedot kertovat, että apua on haettu paitsi tavallisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin ja hengitystieinfektioihin, myös aihepiireihin, joista voi olla vaikea puhua terveyskeskuksen hoidontarpeen arvion kautta.
Pia Kauman mukaan kokeilu on madaltanut kynnystä hakea apua arkoihin vaivoihin.
– Moni ei ole aiemmin uskaltanut ottaa näitä puheeksi, kun ensimmäinen askel on ollut puhelinsoitto hoidontarpeen arviointiin. Tämäkin osoittaa, että kokeilu on tavoittanut aidon, aiemmin täyttymättömän tarpeen
Kauma torjuu väitteet, joiden mukaan kokeiluun käytetyt varat pitäisi ohjata suoraan hyvinvointialueille.
– Hyvinvointialueiden budjeteista löytyy aina uusia menokohteita. Kukaan ei voi luvata, että lisärahoitus ohjautuisi juuri hoitojonojen purkuun. Valtion osuus valinnanvapauskokeilun rahoituksesta on tänä vuonna 44,5 miljoonaa euroa, kun hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus on yli 27 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoitus on siis yli 600-kertainen kokeiluun verrattuna.
Kokeilua kannattaa Kauman mukaan jatkaa ja seurata tarkasti riittävän pitkään ennen lopullisten päätösten tekemistä.
– Siksi onkin hienoa, että kokeilua on jatkettu vuoden 2028 loppuun. Kokoomuksen tavoitteena on, että toimiva malli vakinaistetaan osaksi pysyvää palvelutarjontaa.