Viestintäasiantuntija ja tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan lapsille luvataan mahdottomia asioita.
– Monet hyvää tarkoittavat vanhemmat kertovat lapselleen, että “kultamuru, sinusta voi tulla mitä tahansa”. Monet hokevat tätä samaa valhetta myös itselleen. Tuon pahempaa pötypuhetta ei ole. On perinpohjaista huijausta selittää, että kaikki ovet ovat yksilölle avoinna, Kortesuo kirjoittaa blogissaan.
Lasta pitää hänen mukaansa kannustaa löytämään sellainen kiinnostuksen kohde, että hän voi aikanaan myös elättää itsensä.
– Minusta ei tule ikinä koripalloilijaa saati muusikkoa. Onneksi vanhempani eivät koskaan valehdelleet, että 162-senttinen motorisesti kömpelö muksu voisi olla koripalloilija tai että sävelkorvaton voisi säveltää. Sen sijaan he kannustivat minua kielen ja kirjoittamisen pariin, koska siihen suuntaan taipumukseni osoittivat, Kortesuo kertoo.
– Kukaan meistä ei ole sellainen monilahjakkuus, että mikä tahansa onnistuisi. Toisaalta kaikilla meillä on taipumuksia johonkin suuntaan, josta voi löytyä tulevaisuuden ura, hän jatkaa.
Kortesuon mukaan toiveajattelu törmää todellisuuteen ja lopputuloksena on ”kaikkien alojen ja osaamisen paskiintuminen”.
– Olemme kasvattaneet kokonaisen sukupolven, joka vaatii muutosta muilta muttei itseltään. Sinun pitää sietää minun ammatilliset puutteeni, koska ne ovat osa minua, hän kuvaa ajattelua.
– Meillä on jo kevennetty ammattikoulun vaatimuksia ja helpotettu peruskoulua. Ylioppilaat eivät osaa kirjoittaa kunnolla, eikä kannata edes ryhtyä puhumaan Pisa-tuloksien alamäestä.
Kortesuo kärjistää, mihin nykymeno voi johtaa.
– Kohta emme voi vaatia diplomaatilta käytöstaitoja, kirurgilta tarkkuutta, psykologilta itsehillintää tai kokilta salmonellatodistusta. Töykeät käytöstavat, epätäsmällisyys, huono itsehillintä ja salmonellatartunta ovat ihmisen yksityisasioita ja persoonallisia piirteitä. Eiväthän ne saa olla esteenä mihinkään ammattiin, hän kirjoittaa.