Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Matti Pesun mukaan kaikissa Suomen Venäjään liittyvissä toimissa on uudentyyppistä suoraviivaisuutta. Pesu kommentoi kuluneella viikolla tapahtuneita Venäjän suurlähetystön työntekijöiden karkotuksia Kauppalehden haastattelussa.
Pesun mukaan karkotuksissa ei ole kuitenkaan kyse Suomen antamasta vastauksesta Venäjän toukokuisille toimille, jolloin maa muun muassa ilmoitti sulkevansa Suomen Pietarin konsulaatin toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa heinäkuun alussa.
– En näe, että se olisi välttämättä suora vastaus. Suomen intresseissä ei kuitenkaan ole minkäänlainen nokittelukierre, Pesu kommentoi.
Pesun mukaan karkotusten taustalla voi olla myös jokin laajempi tiedusteluoperaatio, joka haluttiin pysäyttää. Valtioneuvoston kanslia ei ole avannut karkotusten tarkempia syitä julkisuuteen.
Vakoilu on asiantuntijan mukaan kuitenkin melko tavanomaista.
– Tämä on lainausmerkeissä vain vakoilua, johon on totuttu. Karkotukset olisivat aiemmassa Venäjä-suhteessa olleet ulko- ja turvallisuuspoliittisesti herkkä päätös, ja siihen ei varmaan ole haluttu lähteä, mutta nyt tilanne on toinen, Pesu sanoo.
Asiantuntijan mukaan karkotukset voivat johtaa myös vastatoimiin, joiden seurauksena Suomen Venäjän lähetystöistä voitaisiin lähettää diplomaatteja ja muuta henkilöstöä pois. Vastatoimiin ei kuitenkaan ryhdytä välttämättä aivan heti.
Tutkijan mukaan Venäjä on tehnyt Suomessa pääasiassa henkilötiedustelua, jossa venäläiset vakoojat ovat pyrkineet muodostamaan henkilösuhteita sellaisiin suomalaisiin, joilla on pääsy kiinnostavaan poliittiseen, taloudelliseen tai teknologiseen tietoon. Vaikka nyt ilmoitettu karkotuspäätös on suurin koskaan, asiantuntija uskoo, että Suomessa toimii silti edelleen useita kymmeniä vakoojia.
Karkotukset ovat kuitenkin Suomen turvallisuudelle hyvä asia Venäjän tiedustelukapasiteetin murentuessa.