Kauppalehden selvityksen mukaan tänä vuonna konkurssiin menneistä yrityksistä lähes kaksi viidestä on ollut yli kymmenvuotiaita.
Lähemmäs joka kymmenes konkurssiyrityksistä on yli 30-vuotias, vanhimmat 40–50-vuotiaita. Konkurssiin on siten kaatunut toistasataa yritystä, jotka ovat olleet toiminnassa jo 1990-luvun lamavuosina.
Alle kolmevuotiaita yrityksiä on konkurssiyritysten joukossa noin 18 prosenttia ja kolmannes on alle viisivuotiaita
Jos sen sijaan tarkastellaan toimintansa tänä vuonna lopettaneita yrityksiä, nuorilla yrityksillä on tässä joukossa selvä yliedustus. Lopettaneiden joukosta yli puolet on alle viisivuotiaita. Kaksi viidestä on lopettanut jo ennen kuin kolmen vuoden rajapyykki on ylitetty.
Saneerauksissa tilanne taas on lähes päinvastainen. Tänä vuonna saneeraukseen hakeutuneista yrityksistä yli 55 prosenttia on iältään vanhempia kuin kymmenvuotiaita.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus näkee Kauppalehdessä konkurssien taustalla kolme juurisyytä. Niistä ensimmäinen on se, johon aloitteleva yrittäjä herkästi törmää eli liikeidea ei toimikaan, eikä toimintaa saa kannattavaksi riittävän nopeasti.
Kaksi muuta syytä sen sijaan voivat Brotheruksen mielestä erityisesti tällä hetkellä johtaa varttuneempienkin yritysten kaatumiseen. Ensinnäkin ylimitoitettu velkataakka yhdistettynä korkojen nopeaan nousuun on koitunut joidenkin kohtaloksi.
Kolmas konkurssien juurisyy on ekonomistin mukaan toimintaympäristön yllättävä ja merkittävä muutos. Tällaisena hän pitää erityisesti rajua inflaatiopiikkiä, toisaalta pandemian jälkeistä kulutuksen kääntymistä nopeasti tavaroista palveluihin.
– Kustannusten todella yllättävä ja nopea nousu ei ole kohdellut kaikkia yrityksiä tasa-arvoisesti. Osa on pystynyt siirtämään kohonneet kustannukset lopputuotteiden hintoihin, osa taas ei, Brotherus sanoo.