Kirurgitaustaisen kansanedustajan Ville Väyrysen (kok.) mukaan lisääntyvä vuokratyövoiman käyttö sote-alalla on oire sakkaavasta järjestelmästä, eikä suinkaan ongelmien syy. Siksi tilanteesta ei hänen mukaansa käy syyttäminen keikkalaisia tai heitä välittäviä yhtiöitä.
– Siksi vaatimukset välittömästä keikkatyövoiman käytön rajoittamisesta tai jopa kieltämisestä ovat hieman lyhytnäköisiä. Seurausta on turha korjata, jos syy jätetään ennalleen, Ville Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Hän huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat ajautuneet vuokratyövoiman käyttöön siksi, etteivät ole pärjänneet ilmankaan.
– Tuskin ne pärjäävät yhtään sen paremmin, jos käyttöä yhtäkkiä rajoitetaan. Siksi perusteltua olisi pureutua kiireesti syihin, jotka ovat johtaneet tilanteeseen.
Julkisen sektorin houkuttelevuus ja pitovoima on Väyrysen mukaan korjattava ensi tilassa. Vasta sitten voidaan kallista vuokratyöjärjestelmää alkaa ajaa hallitusti alas.
Kirjoituksessaan Väyrynen vastaa myös kysymykseen, mikä julkisella sote-puolella sitten sakkaa.
– Lääkärit kaipaavat oman työnsä hallintaa. He haluavat tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, tuttujen potilaiden parissa, toimivilla tietojärjestelmillä niin, että kokeneilla on aikaa tutoroida nuorempia kollegoita uran alkutaipaleella. Työpäivään on kuitenkin hiipinyt liikaa suoran potilastyön ulkopuolisia vastuita, lausuntoineen, tilastointeineen ja ICT-velvoitteineen. Lisäksi johtamisjärjestelmät ovat sirpaleisia ja laadultaan vaihtelevia.
Väyrysen mukaan hoitohenkilökunnalta taas puuttuu kannusteet tehdä kymmenien vuosien työura potilaiden parissa.
– Henkilökohtaista osaamista, sitoutumista, lisäpätevöitymistä tai nuorempien ohjaamista ei arvosteta esimerkiksi motivoivalla palkkakehityksellä.
Myös sihteerikunta on työnantajapuolella Väyrysen mukaan aliarvostettu voimavara.
– Tämä on johtanut sihteerimäärien vähentämiseen ja siihen, että lääkärit sekä hoitajat tekevät ennen sihteereille kuuluneita suoritteita aiempaa huonommin ja kalliimmalla. He ovat luonnollisesti tämän ajan pois omasta koulutustaan vastaavasta työstä.
Ongelmia on helppo löytää, mutta niitä pitäisi myös ratkoa
Väyrynen myöntää, että ongelmia on helppo nimetä. Hän jatkaa, että niitä pitäisi myös ratkoa.
– Hoidon jatkuvuus vähentää sairastavuutta, kuolleisuutta ja jopa lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Siitä on olemassa näyttöä. Jatkuvuuden voi turvata esimerkiksi Virosta tutulla perhelääkärimallilla, joka on eräänlainen omalääkärijärjestelmä. Tietojärjestelmien tehtävä ei ole palvella ICT-insinöörien kunnianhimoa, vaan terveydenhuollon ammattilaisten sujuvaa työntekoa. Niiden on helpotettava sekä lääkärin että hoitajan työpäivää, muuten ne ovat tarpeettomia.
Hänen mukaansa myös tekoäly omaa valtavan potentiaalin, mutta se pitää hyödyntää asteittain, vaikuttavasti, harkiten ja vailla vauhtisokeutta.
– Hyviä tapoja aloittaa olisi vaikkapa lähetteiden käsittely, logistiikka ja työvuorosuunnittelu, jotta ammattilaisia saadaan ohjattua potilastyön pariin. Tekoäly ei ole vielä vuosiin valmis diagnostiikkaan tai hoitoratkaisuihin.
Väyrysen mielestä lisäksi lausuntoviidakkoa tulee karsia ja byrokratiaa muutenkin ohentaa normien purulla.
– Lääkärin työn tulee olla vaikuttavaa kaikilta osin. Mestari-kisälli-asetelma on lääkärin oppipolulla korvaamaton. Etenkin nuorten kollegoiden ensimmäisiä epävarmoja perusterveydenhuollon askelia on turvattava vahvalla seniorituella. Näin heitä saataisiin innostumaan korvaamattoman arvokkaasta perusterveydenhuollon työstä.
Myöskään johtamisosaamisen merkitystä ei Väyrysen mukaan voi korostaa likaa.
– Siinä on puutteita läpi terveydenhuollon kentän vaikuttaen etenkin alan pitovoimaan. Johtajia täytyy aktiivisesti etsiä ja kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisten joukosta. Potentiaaliset johtajat tulee tunnistaa uran varhaisessa vaiheessa ja kannustaa heitä pätevöitymään. Ensisijaisiksi kriteereiksi tulee nostaa muutakin kuin tieteellinen meritoituminen ja pitkä ura.
Hänen mukaansa keinoja houkuttelevuuden lisäämiseksi siis on, niitä pitää käyttää rohkeasti.
– Terveydenhuollon laatu rakentuu osaavan ja motivoituneen henkilökunnan varaan. Se on ymmärrettävä ennen kuin on liian myöhäistä. Vaaran merkkejä on jo ilmassa ja kalliit paniikkiratkaisut ainoastaan pahentavat tilannetta. Syy täytyy hoitaa ennen seurausta.
– Kuten jokainen kirurgian kanssa tekemisissä ollut ymmärtää, ensin täytyy ommella puhjennut mahahaava ja vasta sitten huuhdella vatsaontelo, Väyrynen kirjoittaa.