Verkkouutiset

Kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä 27. joulukuuta 2023., LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kiristynyt valtiontukikilpa vaatii toimia – ”pahimmillaan Suomi putoaa väliin”

Elinkeinoelämän keskusliitto esitti kaksi aloitetta EU:n valtiotukikilpailuun vastaamiseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU:n valtiontukipolitiikasta on tullut 2010-luvulta lähtien yhä enemmän kansallisen teollisuuspolitiikan väline, eikä paluuta aikaisempaan kilpailun vapautta ja sisämarkkinoiden häiriintymätöntä toimintaa korostaneeseen teollisuuspolitiikkaan ole.

Tämän johdosta Suomessa tarvitaan elinkeinoelämän ja valtion tiiviimpää vuoropuhelua, tiivistää valtiontukiselvityksen laatinut työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Raimo Luoma.

– En usko, että tulemme palaamaan kuluvalla vuosikymmenellä perinteiseen, vanhanaikaiseen vapaata kilpailua painottavaan kilpailupolitiikkaan EU-tasolla. Tiiviimmällä vuoropuhelulla en tarkoita sitä, että pitäisi johonkin korporatismiin siirtyä. Yhteinen analyysi ja tavoiteasetanta ovat kuitenkin löystyneet ja pinnallistuneet vuosikymmenten mittaan, Luoma sanoi perjantaina esitellessään selvitystä.

Etenkin Saksa ja Ranska ovat viime vuosina hyödyntäneet tukimahdollisuuksia. Ero erityisesti EU:n köyhimpiin valtioihin on huomattavan suuri. Muutetut säännöt mahdollistavat entistä aggressiivisemman kansallisen teollisuuspolitiikan harjoittamisen. Ilmiö on osa laajempaa globaalia kehitystä.

– Valtiontukien keskeinen tarkoitus on yleensä aina vääristää kilpailua, vaikka se myös mahdollistaa asioita.

Suomi on perinteisesti korostanut avointa, tiukkaa kilpailupolitiikkaa. Luoma korostaa, että EU:n muuttuva teollisuuspoliittinen linja on otettava huomioon myös kansallisessa päätöksenteossa.

EU:n valtiontukisäännöt ja niihin kytkeytyvät teollisuuspoliittiset valinnat ovat erittäin laaja ja monimutkainen kokonaisuus, joka määrittää Suomen elinkeino- ja teollisuuspoliittista toimintaympäristöä ja on myös merkittävä kansantaloudellinen kysymys.

– Pitäisi oikeasti pystyä formuloimaan yhteiset teollisuuspoliittiset tavoitteet, jotka sitten kääntyvät joltain osin kilpailupolitiikaksi. Kun tavoitteet on asetettu, sitten pitäisi osata hyödyntää EU-järjestelmää ja EU-sääntöjä. Korostan osaamista. Toivoisin, että sekä valtiovalta että elinkeinoelämä panostaisivat tähän yhdessä enemmän.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa, että saamme viikoittain uutisia hankkeista, joilla valtiot ovat tukeneet esimerkiksi puolijohde-, akku- ja vihreän energian investointeja.

Suomen on aktivoiduttava tilanteessa, jossa EU:n isot jäsenvaltiot, Yhdysvallat ja Kiina tukevat vahvasti omiin maihinsa suuntautuvia investointeja.

Saksa on hyvin vahvasti liikkeellä. Eräänä esimerkkinä viime vuoden kesältä on Saksan ja amerikkalaisen siruvalmistajan Intelin sopima noin 30 miljardin euron tuotantolaitoksen rakentaminen Itä-Saksaan. Saksan valtion tuki hankkeelle on jopa 10 miljardia euroa.

– Suomen linja sisämarkkinoiden syventämisestä ja reilusta kilpailusta on ollut oikea ja sitä pitää tulevaisuudessa tavoitella. Paluu vanhaan ei ole mahdollinen ja meidän on oltava ratkaisuhakuisia ja tuotava neuvottelupöytään ehdotuksia, joilla on menestymisen mahdollisuuksia, Häkämies muistutti perjantaina.

– Jos tässä edettäisiin nykytahdilla, tarkoittaisi se pahimmillaan sitä, että isot jäsenmaat tukevat omia hankkeitaan. Sitten rakennerahasto-ohjelmien kautta niiden kohteena olevat koheesiomaat saisivat lisätukia, ja Suomi ikään kuin putoaisi väliin. Suomen kilpailukyvyn turvaaminen on erittäin tärkeä asia. Kasvuun pitäisi pystyä tekemään panostuksia, hän jatkaa.

EK tuo pöytään kaksi ehdotusta valtiontukikilpailun suitsimiseen. Kansallinen aloite on, että tulevassa kehysriihessä tehtäisiin päätös erityisen verohuojennuksen tai verovapausmallin käyttöönotosta, joka on kansainvälisesti käytetty tapa tukea investointeja. Kohteena olisivat esimerkiksi teknologinen edelläkävijyys, vety, akut, puolijohteet ja kiertotalous.

– Voisi ajatella, että veromenetys olisi aika minimaalinen, koska jos investointi ei tule tänne, ei tule veromenetyksiä. Jos investointi tulee tänne, niin meille tulee muita plusmerkkisiä asioita esimerkiksi työpaikkojen ja investointien kautta.

EU-tasolle EK esittää otettavaksi käyttöön strategisen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä investointeja tukevan rahoitusvälineen, jossa valmistelu olisi komissiossa ja kohteena esimerkiksi vihreän siirtymän, digiteknologian, kyberteknologian ja puolustusteollisuuden hankkeet.

– EU-tasoinen rahasto olisi parempi kuin valtioiden puhdas ja rankka kilpailu. Tässä jakoperusteena ei olisi maakiintiöitä, vaan olisi avoin kilpailu, jossa paras innovaatio voittaa.

 

Lue myös:

Karu arvio: EU häviää teknologisen kilpajuoksun Kiinalle

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)