Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtajan Tuomas Viljamaan mukaan asuntokauppa noudatteli elokuussa vuoden 2023 tahmean asuntokaupan trendiä.
Kauppamäärät laskivat elokuussa -31,8 prosenttia verrattuna vuoden 2022 elokuuhun. Vuonna 2022 elokuun loppuun mennessä Suomessa tehtiin noin 48 500 asuntokauppaa, kun tänä vuonna elokuun loppuun mennessä Suomessa tehtiin hieman yli 32 000 asuntokauppaa.
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat elokuussa keskimäärin 4,6 prosenttia pääkaupunkiseudulla, ja muissa suurissa kaupungeissa laskivat -1,6 prosenttia heinäkuuhun verrattuna
Jos loppuvuosi sujuu asuntokaupassa hyvin, voidaan Viljamaan arvion mukaan kokonaisuutena päästä lähes 50 000 asuntokauppaan.
– Vertailun vuoksi asuntokaupan huippuvuonna 2021 Suomessa tehtiin yli 85 000 asuntokauppa ja viime yli 67 000 asuntokauppaa. Vuosi 2023 on asuntokaupassa erittäin heikko vuosi. Viimeksi alle 50 000 asuntokaupan jäätiin vuonna 2003. Jopa finanssikriisin vuosina 2008 ja 2009 asuntokauppaa käytiin enemmän, Viljamaa sanoo tiedotteessa.
Asuntomarkkinoiden haastavaan tilanteeseen suurimpia syitä on korkojen historiallisen nopea nousu. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt. Heinäkuusta elokuuhun asuntokauppa kuitenkin piristyi huomattavasti.
– Asuntonäytöillä ja asunnonvälityssivustoilla on ollut huomattavasti alkuvuotta enemmän liikennettä. Asuntojen tarve ja asumishaaveet eivät ole kadonneet mihinkään, joten asuntokaupan piristymiselle on viitteitä. Korkotaso on vakautumassa ja inflaatio on tullut alas, joten käänne asuntokaupassa on lähestymässä, arvioi Viljamaa.
Viime viikkoina mediassa on esitetty erilaisia ratkaisukeinoja rakennusalan ahdinkoon. Rakennusalan ongelma on myymättömät asunnot, joten parasta tukea Viljanaan mielestä myös rakennusalalle olisi asuntokaupan piristyminen.
– Sen sijaan että pohditaan valtion tukeman asuntotuotannon lisäämistä, jonka vaikutukset tulevat aikaisintaan vasta ensi vuonna, valtion olisi syytä kartoittaa keinoja asuntokaupan vauhdittamiselle.
Näitä keinoja voisivat Viljamaan mukaan olla esimerkiksi asuntolainojen korkovähennyksen osittainen palauttaminen ja varainsiirtoveron väliaikainen laskeminen.
– Varainsiirtovero asuntokaupassa pitäisi poistaa kokonaan, mutta Suomen julkisen talouden kestävyys tuo luonnollisesti haastetta verotuksen keventämiseen. Varainsiirtovero on kuitenkin keskeinen muuttamisen este ja näin ollen estää myös työmarkkinoiden toimintaa. Julkisen talouden vahvistaminen vaatii onnistunutta työllisyyspolitiikkaa ja vahvaa työllisyyttä, jonka edistämisessä varainsiirtoveron poistaminen olisi yksi varmasti toimiva keino, Viljamaa sanoo.
Kiinteistö- ja rakentamisalan haasteet näkyvät asuntokaupassa ja kiinteistönvälitysalalla ensimmäisenä.
– Kun asuntokauppa piristyy, positiivinen vire leviää myös muille kiinteistö- ja rakentamisalan sektoreille. Siksi kiinteistönvälitysalan yhteiskunnallinenkin merkitys on erittäin tärkeä. Asuntokauppa on myös taloudellisen toimeliaisuuden kuumemittari. Asuntokauppaan tarvitaan nyt lisää lämpöä.
Eniten asuntoja kappalemääräisesti myytiin Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Espoo oli neljäs, mutta Vantaa vasta seitsemäs 125 asunnon kaupalla. Opiskelukaupunkeina tunnetuissa Turussa ja Jyväskylässä myytiin enemmän asuntoja elokuussa kuin Vantaalla.
Pääkaupunkiseudulla myytiin siten yhteensä elokuussa 799 käytettyä asuntoa, mikä on -35,6 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden 2022 elokuussa. Pääkaupunkiseudun kauppamäärät olivat 19,8 prosenttia koko Suomen kauppamääristä. Kehyskunnissa asuntokauppamäärät olivat 229 kpl ja laskua oli -36,0 prosenttia vuoden takaisesta.
Muu Suomi pärjäsi siten hieman paremmin 2 999 kappaleen asuntokaupalla, mikä tarkoittaa -26,7 prosenttia laskua viime vuoden elokuusta ja 74,5 prosenttia koko Suomen elokuun kauppamäärästä.
Suurimmissa maakunnissa käytettyjen asuntojen kauppaa käytiin noin kolmanneksen alhaisemmilla määrillä kuin viime vuonna elokuussa.
Uusien asuntojen myyntimäärät olivat kaupungeissa erittäin vähäisiä ja kaupunkikohtaiset luvut jo pelkästään siitä syystä vaikea tilastoida. Helsingissä uudistuotannon myyntivolyymi oli noin -81 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vastaavana aikana viime vuonna, ja Vantaalla elokuun luvut olivat noin -85 prosenttia pienemmät kuin elokuussa 2022.
Tampereella uudiskohteiden kauppaa käytiin elokuun vuosivertailussa kuitenkin vain noin -45 prosenttia alhaisemmilla tasolla, joskin elokuussa myyntivolyymi oli silti -83,8 prosenttia pienempi kuin Tampereen viiden vuoden aikana on ollut keskimäärin.
Myyntiajat käytetyissä kerrostaloasunnoissa pidentyivät niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa heinäkuuhun verrattuna. Pk-seudulla keskimääräinen kerrostaloasunnon myyntiaika oli 100 päivää. Omakotitalojen myyntiajat lyhenivät vähän pääkaupunkiseudulla ja pidentyivät muualla Suomessa.
Tietojen lähde on KVKL Hintaseurantapalvelu.
