Kiinan syntyvyyskriisi pahenee. Viime vuonna maassa syntyi vain 7,9 miljoonaa lasta, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Väestö väheni samalla 3,4 miljoonalla hengellä, ja kokonaismäärä on nyt noin 1,4 miljardia. Fertiliteettiaste, eli syntyvyys naista kohti, on keskimäärin yksi lapsi – vain puolet tasosta, joka tarvitaan väestön vakauden ylläpitämiseen, kertoo The Washington Post.
Kriisi juontaa juurensa vuosikymmenien ajan toteutettuun väestöpolitiikkaan. Yhden lapsen politiikka johti pakkoabortteihin, sterilointeihin ja suuriin sakkoihin ”ylimääräisten” lasten vuoksi. Kun syntyvyys alkoi laskea, politiikkaa lievennettiin: vuonna 2016 perheille sallittiin kaksi lasta ja vuonna 2021 kolme. Nämä toimet eivät kuitenkaan pysäyttäneet syntyvyyden laskua.
Ennusteiden mukaan väestön määrän odotetaan putoavan 500–600 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä. Joidenkin arvioiden mukaan määrä voisi laskea jopa 330 miljoonaan.
Kriisin seurauksena avioerojen ja aborttien saamista on vaikeutettu. Niiden ohella sukupuolittuneet työmarkkinat ovat vähentäneet naisten halukkuutta perustaa perhettä. Vuonna 2024 rekisteröitiin vain 6 miljoonaa avioliittoa, mikä on alle puolet vuoden 2013 määrästä.
Väestön nopea väheneminen on uhka Kiinan taloudelle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Työikäisen väestön väheneminen kuormittaa terveydenhuoltoa ja eläkejärjestelmää.
Viranomaiset ovat jo osoittaneet valmiutta puuttua syntyvyyteen poliittisin keinoin. Kiinan presidentti Xi Jinping on korostanut, että naisten tulisi “aktiivisesti edistää avioliiton solmimista ja lasten saamista kansallisen kehityksen nimissä”. Asiantuntijat varoittavat, että tällaiset painostavat linjaukset ja niihin perustuvat toimet voivat aikaansaada itseään ruokkivan ongelman. Toimet voivat lisätä turhautumista, syventää sukupuolten välistä kuilua ja siten kokonaisuudessaan pahentaa syntyvyyden laskua entisestään.
