Kiinan öljyntuonnin jyrkkä väheneminen on muodostunut yhdeksi Iranin sodan suurimmista yllätyksistä, kertoo Axios-uutismedia. Öljyntuonnin väheneminen on hämmentänyt raaka-ainemarkkinoiden analyytikkoja, sillä se on osaltaan hillinnyt öljyn maailmanmarkkinahinnan nousua Hormuzinsalmen häiriöistä huolimatta.
Axios viittaa Bloomberg Intelligencen vanhemman öljyanalyytikon Salih Yilmazin arvioon, jonka mukaan öljyn hinta olisi lähes varmasti selvästi nykyistä korkeampi, jos Kiinan tuonti olisi pysynyt sotaa edeltäneellä tasolla.
Hormuzinsalmi on pysynyt Iranin sodan alettua käytännössä suljettuna. Sen kautta kulki aiemmin noin viidennes maailman öljytoimituksista. Brent-raakaöljyn hinta on laskenut takaisin alle sadan dollariin barrelilta, kun markkinoilla on virinnyt toiveita tulitauon jatkamisesta. Vuoden alusta hinta on noussut noin 30 prosenttia, mutta se on jäänyt kauas eräiden analyytikoiden ennakoimasta 200 dollarin tasosta.
Ennen sotaa Kiina toi noin 11 miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Oxfordin energia-alan tutkimusinstituutin Kiina-tutkimuksen johtaja Michal Meidan arvioi tuonnin pudonneen huhtikuussa 9,3 miljoonaan barreliin päivässä. Toukokuun ja kesäkuun lukujen odotetaan laskevan 6,5 miljoonaan barreliin päivässä. Tämä on vähentänyt kansainvälistä kysyntäpainetta.
Kiina on onnistunut vähentämään tuontiaan purkamatta merkittävästi strategisia öljyvarastojaan. Maa on muun muassa lopettanut suuret varasto-ostot, antanut jalostamoiden käyttää kaupallisia varastoja, vähentänyt raakaöljyn käsittelyä ja rajoittanut joidenkin jalostettujen öljytuotteiden vientiä.
Analyytikoiden mukaan keskeinen kysymys on, kuinka pitkään Kiina pystyy jatkamaan näin ilman, että sen on alettava purkaa varastojaan merkittävästi tai lisätä tuontia uudelleen.