Kiinan kommunistinen puolue värvää tavallisia kansalaisia varautumaan uhkiin kampanjassa, joka New York Timesin mukaan liikkuu valppauden ja vainoharhaisuuden välirajoilla.
Kiina on tehostanut toimiaan vakoilua vastaan ja jo aiemmin esimerkiksi kiinalaisten yliopistojen tutkijoita vaadittiin käymään kurssi valtionsalaisuuksien suojelemisesta. Monissa yrityksissä myös vaaditaan suorittamaan virallinen valtion tarjoama kurssi.
Vakoilulakia kiristettiin viimeksi heinäkuussa ja vakoiluksi käsitetyn toiminnan määritelmää laajennettiin. Vakoilijan käräyttäjille voidaan tarjota myös kymmenien tuhansien eurojen arvoista palkkiota.
Kiinan turvallisuusvirasto on perjantaina julkaissut sosiaalisessa mediassa päivityksen, jossa kehotetaan kaikkia kansalaisia osallistumaan vakoilun vastaiseen kampanjaan.
Päivityksessä kerrotaan valtion virastojen ja asevoimien lisäksi kaikilla kansalaisjärjestöillä, organisaatioilla ja yrityksillä olevan ”velvollisuus estää ja lopettaa vakoilu” ja koko kansaa organisoitumaan ”vakoilutoiminnan estämiseksi ja lopettamiseksi”.
Tässä vaiheessa on kuitenkin epäselvää mihin toimiin Kiina aikoo ryhtyä tuoreimman kampanjan jälkeen.
Kampanja ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan Kiinassa on jo pitkään pyörinyt mainoksia, jossa kehotetaan raportoimaan viranomaisille mahdollisesta vakoilusta.
NYT:n mukaan kuukauden sisällä Kiina ilmoitti ottaneensa kiinni neljä vakoojaa, mutta osa tapauksista voi olla jo vuosien takaa. Aiemmin tänä vuonna vakoilusta on tuomittu ainakin yksi Yhdysvaltain kansalainen.
Vakoilulakien kiristäminen voi olla myös presidentti Xi Jinpingin reaktio mahdolliseen haastajaan maan ollessa vaikeassa tilanteessa.
Kiinan suhteet länsimaihin ovat viime vuosina heikenneet samalla, kun sen talouden kasvu on hidastunut. Lisäksi Taiwanin tilanne, kiinteistökaupan kriisi ja väestönkasvun kääntyminen laskuun aiheuttavat merkittäviä haasteita lähivuosina.
New York Universityn professori Chen Jian vertaa Xin puolueen toimia Mao Zedongin kulttuurivallankumoukseen.
– Ponnistus heijastaa hallinnon kohtaamia syviä legitimiteettihaasteita ja kriisiä, Chen sanoo.
Chen ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että nykypäivän Kiinassa syntyisi vastaava kaaos, mitä kulttuurivallankumouksen seurauksena.