Vladimir Putinin johdolla suhteensa länteen katkaissut Venäjä on muuttunut käytännössä Kiinan juniorikumppaniksi. Kiina ohjailee Moskovaa etujensa mukaisesti varovasti ja huomaamattomasti.
Samalla Peking rakentaa määrätietoisesti suhteita Venäjän hallitsevaan eliittiin Putinin lähipiiriä laajemmalle, kertoo The Wall Street Journal viitaten maiden viranomaisiin ja asiantuntijoihin. Lehden mukaan Kiina vahvistaa yhteyksiään erityisesti niihin virkamiehiin ja vallanpitäjiin, jotka vaikuttavat Venäjän tulevaisuuteen Putinin aikakauden jälkeen.
Venäjältä paljastuu yhä useammin tapauksia, joissa kiinalaiset harjoittavat vakoilua tai värväävät agenteiksi keskijohtoon kuuluvia virkamiehiä. Moskova ei kuitenkaan halua nostaa tapauksia julkisuuteen eikä ottaa niitä esille Pekingin kanssa, koska pelkää suhteiden heikkenemistä, kertoo lehdelle Venäjän turvallisuuspalveluja lähellä oleva lähde.
Samalla Peking on onnistunut alistamaan Venäjää monin tavoin ja saanut Moskovalta merkittäviä myönnytyksiä. Kiina pyrkii kuitenkin välttämään julkisia vallannäyttöjä, jotta Venäjä ja Putin eivät menettäisi kasvojaan.
– Kiinalla on erinomainen tilaisuus tehdä Venäjästä eräänlainen jättimäinen Laos tai Pakistan; maa, joka on huomattavasti nykyistä riippuvaisempi Kiinasta, tiiviimmin siihen sidoksissa ja pitää Kiinaa modernin kehityksen esikuvana, sanoo Berliinin Carnegie Venäjä–Euraasia -keskuksen johtaja Aleksandr Gabujev.
Peking ohjaa Moskovaa määrätietoisesti omien tavoitteidensa suuntaan muokkaamalla suhteita ja rakenteita, minkä vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän.
Putin on perinteisesti suhtautunut erittäin torjuvasti ulkovaltojen kaikkiin yrityksiin vaikuttaa entisen Neuvostoliiton alueella, jota hän pitää Venäjän yksinomaisena etupiirinä. Tämä ajattelu oli myös yksi Ukrainan hyökkäyssodan taustatekijöistä. Keski-Aasiassa Venäjä on kuitenkin vähitellen joutunut väistymään Kiinan tieltä.
Venäjä on edelleen Kiinan raaka-ainetoimittaja. Se vie Kiinaan ennen kaikkea öljyä ja maakaasua huomattavin alennuksin sekä muita luonnonvaroja.
Kun Xi Jinping tapasi Putinin ensimmäisen kerran vuonna 2013, Kiinan osuus Venäjän ulkomaankaupasta oli noin kymmenen prosenttia. Sittemmin osuus on nelinkertaistunut. Venäjän osuus Kiinan kaupasta on puolestaan edelleen alle neljä prosenttia.