Kiinan kahden vuoden tuotanto muodosti yli kolmanneksen koko maailman taistelualustuotannosta. Vuonna 2025 palveluskäyttöön otettiin lähteiden mukaan yli 18 alusta, joihin kuului seitsemän hävittäjää, neljä fregattia, maihinnousutukialus ja sukellusveneitä. Lisäksi lentotukialus Fujian otettiin palvelukseen marraskuussa 2025 ja Type 076 Sichuan -maihinnousutukialus eteni merikokeisiin.
Yhdysvaltain Congressional Research Servicen huhtikuun 2025 katsauksen mukaan Kiinan merivoimilla oli yli 370 taistelualusta ja puolustushallinnon ennuste vuodelle 2025 oli 395 alusta. Yhdysvaltain taistelulaivasto käsitti 296 alusta 30. syyskuuta 2024.
Tonnistoluku ja alusmäärä eivät kuitenkaan yksin osoita taistelukykyä: alustyyppi, koko, aseistus, valmius ja tukijärjestelmät vaikuttavat olennaisesti. Yhdysvaltain rakentamat alukset – etenkin ydinsukellusveneet, lentotukialukset ja suuret pinta-alukset – ovat teknisesti edistyksellisiä ja kalliita. Vuoden 2024 näkyviä toimituksia olivat Virginia-luokan sukellusvene USS New Jersey ja San Antonio -luokan kuljetustelakka-alus USS Richard M. McCool Jr. Lisäksi Freedom-luokan rannikkotaistelualus USS Beloit otettiin palveluskäyttöön marraskuussa 2024.
Yhdysvaltain kongressin tilintarkastusvirasto totesi maaliskuussa 2025, että Pentagonin laivanrakennusohjelmia ovat pitkään vaivanneet kustannusten kasvu, toimitusviiveet ja se, etteivät toimitetut alukset aina saavuta suunniteltua suorituskykyä. Vaikka laivanrakennusbudjetti on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä, merivoimien koko ei ole kasvanut suunnitellusti.
Vaikka Kiinan tuotantovolyymi oli vuosina 2024–2025 ylivoimainen ja tuotanto kasvatti nopeasti jo ennestään lukumääräisesti suurempaa laivastoa, säilytti Yhdysvallat selvän johtoaseman koko taistelulaivaston tonnistossa: vuoden 2026 alussa 3,11 miljoonaa tonnia verrattuna Kiinan 1,44 miljoonaan tonniin. Ero maiden välillä kuitenkin kaventui.