Kiinan kerrotaan ottaneen käyttöön 15. toukokuuta maailman ensimmäisen merellisen datakeskuksen.
Laivastoasiantuntija H. I. Suttonin mukaan se sijaitsee matalassa vedessä Shanghain edustalla Lin-Gangin erityisalueen lähellä ja keskellä laajaa tuulivoimala-aluetta.
Datakeskuksen vedenpäällinen muuntamorakenne näkyy satelliittikuvissa. Merenpohjaan sijoitettujen osien asennus alkoi jo vuonna 2023, ja näkyvä merenpäällinen osa asennettiin lokakuussa 2025.
Hankkeessa ei ole asiantuntijan mukaan kyse vain teknisestä kokeilusta. Datakeskuksen nykyinen kapasiteetti on 2,3 megawattia, mutta suunniteltu kapasiteetti on suurta keskusta vastaava 24 megawattia.
Kiinalaisviranomaisten ja alan medioiden mukaan Shanghain edustalla sijaitseva hanke hyödyntää merituulivoimaa ja merivettä palvelinten jäähdyttämiseen. Tom’s Hardware -sivuston mukaan datakeskuksessa on noin 2 000 palvelinta, ja sen on määrä tukea muun muassa tekoälylaskentaa, datan käsittelyä ja 5G-infrastruktuuria.
Sutton huomauttaa blogissaan, että Microsoftin kaltaiset yhtiöt ovat aiemmin kokeilleet merenalaisia datakeskuksia, mutta Kiinan hanke on ensimmäinen täysimittaiseksi luonnehdittu toiminnassa oleva merellinen datakeskus.
Microsoft testasi merenalaista datakeskusta Project Natick -hankkeessa Skotlannin edustalla, mutta kyse oli kokeilusta eikä pysyvästä kaupallisesta kokonaisuudesta.
Järjestelmä ei kuluta makeaa vettä
Datakeskuksen ympäristöhyödyt voivat olla merkittäviä. Suttonin mukaan järjestelmä käyttää merivettä jäähdytykseen eikä kuluta lainkaan makeaa vettä. Tavallinen maalla sijaitseva datakeskus voi hänen mukaansa käyttää vuosittain noin 40 000 tonnia makeaa vettä.
Merivesijäähdytys voi alentaa kustannuksia ja vähentää energiankulutusta. Wiredin mukaan Shanghain hankkeen tavoitteena on saavuttaa noin 1,15:n PUE-luku, joka kuvaa datakeskuksen energiatehokkuutta.
Mitä lähempänä luku on yhtä, sitä pienempi osa energiasta kuluu muuhun kuin varsinaiseen laskentaan.
Sutton nostaa kuitenkin esiin toisen puolen, joka voi osoittautua turvallisuuspolitiikassa ympäristölupauksia tärkeämmäksi. Kun datakeskuksia siirretään merenpohjaan, ne muuttuvat osaksi samaa haavoittuvaa infrastruktuuria kuin merikaapelit, energiayhteydet ja putkilinjat.
Räjähteitä merenpohjassa
Maalla sijaitsevien datakeskusten haavoittuvuus on jo nähty esimerkiksi Iranissa, mutta merenalaiset kohteet voivat olla vielä vaikeampia valvoa ja suojata.
Suttonin mukaan ne voivat houkutella toimijoita, joilla on kyky käyttää räjähteitä merenpohjassa tai iskeä vedenalaiseen infrastruktuuriin. Tämä tekee hankkeesta paitsi teknologisen läpimurron myös uuden turvallisuushaasteen.
Euroopassa merenalaisen infrastruktuurin suojaaminen on noussut viime vuosina yhä näkyvämmäksi kysymykseksi Itämeren kaasuputki- ja kaapelivaurioiden jälkeen. Merialueille voi jatkossa siirtyä sellaista digitaalista infrastruktuuria, jonka merkitys yhteiskunnalle ja taloudelle on erittäin suuri.
H. I. Suttonin arvion mukaan Kiinan hanke osoittaa, miten datakeskusten, uusiutuvan energian ja merenpohjan infrastruktuurin rajat alkavat sekoittua tavalla, johon turvallisuusviranomaisten on varauduttava ajoissa.